'Korona' ajan kokeiluja

Huhtikuu on jo huvennut melkoista vauhtia, lumet sen sijaan ei vielä! Mieliala vaihtelee niinkuin keväinen sää.  Välillä sitä on niin innostunut kokeilemaan jotain uutta ja sitten jossain vaiheessa, ja nykyään aika usein, puhti on kokonaan pois. Tekee mieli vain olla ja ehkä pikkuisen virkata kun tv:stä korona yms uutisia seuraa.
Muutama päivä sitten laitoin uuden loimen kangaspuihin ja kaulahuivit väikkyy mielessä.  Loimi on hyvin ohutta puuvillaa ja kuteena tulen käyttämään monenlaisia materiaaleja - puuvillasta  silkkivillaan.
Loimi on tällainen, sininen ja vihreä vuorolainkaisena, työkaverini vartioi sitä!

Sidoksena on palttina ja kanava.  Aluksi päätin ihan vain kokeilla miltä sidos näyttää palttina-polkusilla, kuteena on pellavalankojen jämiä ja tässä valmistuu muutama pieni puuvilla-pellavapyyhe, joita käytän ns tiskiriepuina. Näiden jälkeen tulevat varsinaiset kaulahuivit työksi.

Virkkaillut olen ns isoäidin ruutuja, tämä harmaa-valkoinen on nyt viimeisin työni,  sen koko on noin
80 x 160 cm. Toinen, siis tämä sininen, on valmistunut muutama vuosi sitten.  Kumpikin työ on 100% villalankaa.

Ulkosalla olen aloittanut 'luomistyön'! Meillä tätä tonttia reunustaa pensasaita (pihlaja- sellainen) ja syksyllä päätimme uudistaa sen. Keskustelin puutarhurin kanssa ja hän sanoi, että jos haluaa hyvän kasvun, niin pensaat pitää leikata alas nyt huhtikuussa, elikkä ennen kuin silmut alkavat kasvamaan.
Niin, nythän on huhtikuu ja lunta vielä 40-50 cm, elikkä pensaiden rungot on vaan kaivettava lumesta esille ennen kuin 'leikkuri' pääsee töihin. Näin tämä kevät jatkuu....

Ajattelemaan pistää....

En ole aikoihin tänne kirjoitellut, yli puolitoista kuukautta on kulunut viimeisestä kirjoituksestani ja silloin olin laittanut otsikoksi 'valoisuutta kohti mennään'. Niinhän sitä silloin luuli. Puoliso sai helmikuun alussa vakavan verenmyrkytyksen (sepsis)  ja yli 5 viikkoa oli sairaala kierrosta Oulu-Tornio-Oulu ja vielä kerran Tornio välillä.  Kotihoitoon hän pääsi viikko sitten. Voimakkaat antibiootit ja kipulääkkeet ovat 'seurana' tämän kuun loppuun asti, jolloin on vielä ainakin yksi kontrolli käynti OYS:ssa. Hänellä on tekonivelet molemmissa lonkissa ja tulehduspesäkkeet olivat niihin pesiytyneet. OYS:ssa lonkat avattiin ja puhdistettiin, sen jälkeen tulehdus pesäkkeet siirtyivät muutamaan selkäniveleen, selkään ei tehty 'avauksia'  ja hoitona on antibioottikuuri tableteilla. Kävely onnistuu rollaattorin ja kyynärsauvojen kanssa. Pitkä on matka paranemiseen ja luultavasti kunto ei enään tule olemaan  samanlainen kuin ennen  sairastumistaan. Omatkin rutiinit muuttuivat tänä aikana ja käsitöitä tuli tehtyä todella minimaalisesti, kangaspuut eivät ole oikein kutsuneet, mutta tilaustyöt ovat valmistuneet  ja jopa ajallaan ja yksi tilaustyö on parhaillaan valmistumassa.  Tulevien villahuivien värit ovat tällaiset

Ja nyt kun tuli tämä korona-kaaos, niin kyllä pistää ajattelemaan elämisen eri vaiheita. Maamme hallitus teki eilen  monia päätöksiä ja meidän taloudessa eniten tuntuu tämä  70-kohta. Olen yli 70-kymppinen, joten 'liikut on kiinni' kansan kielellä  sanottuna. Onneksi ruokatavaroita voi tilata lähikaupasta, joten nälkä ei pääse yllättämään, toivottavasti mitään muuta erikoista ei 'karanteeni' aikana tapahdu. Lapsemme asuvat muualla, joten heillä on huoli meidän päivittäisestä jaksamisesta, mikä on tietenkin ymmärrettävää. Kaikkea se ikä teettää......

Valoisuutta kohti mennään

Ja sitten on tammikuun viimeinen pävä, huh miten nopeasti pimeäkin (kaamos) aika on ohi. Päivien valoisuus on jo huomattava. Lumitöitä on viime päivinä saanut mukavasti tehdä, tänä aamunakin tunnin verran ja jatkoa on luvassa.
Ateljeen puolella on menossa loimen luontia ja jo kudottujen huivien hapsujen solmimista. Aika hyvin on uudenvuoden päätökseni työaikojen suhteen pitänyt,  aloittelen noin klo 9 aikoihin ja lopettelen noin klo 14 aikaan. Tällöin jää aikaa näille uusille 'harrastuksillekin' - hulavanteen pyöritykselle ja opettelulle leipomiseen hapanjuuren avulla. Kyllä sitä vanhakin oppii uusia asioita, kun ei heti luovuta!
Tässä kuvassa on menossa seuraavien villahuivien loimen luonti. Homma jatkuukahvipaussin jälkeen.

Toivottelen mukavaa viikonloppua itse kullekin blogilaiselle.

Tammikuun tuotoksia

Oho, taas vierähti parisen viikkoa viimeisestä postauksestani ja tammikuun puoliväli on ohitettu. Päiväkin on jo ainakin tunnin verran pidentynyt ja tästä lähtien valoisuus kasvaa harppauksittain.
Olen harjoitellut kahta uutta asiaa - hulavanteen pyöritystä ja hapanjuuren tekoa.  Molemmissa  asioissa on yksi vaihe ohitettu, vanne pyörii jo ihan kiitettävästi (noin 1000 kierrosta) päivittäin ja hapanjuurella on ensimmäiset leivät leivottu. Vehnäleipä onnistui paremmin kuin ruisleipä, syötäviä silti molemmat. Vehnäleipä näyttää tällaiselta

Tokihan käsitöitäkin on tullut tehtyä ja onpahan sukkaparikin puolisolle valmistunut samalla kun telkusta katselee urheiluohjelmia, ja seuraavat sukat on tulossa, itselle tällä kertaa. Keskeneräisiä käsitöitähän meille itse kullakin on 'pilvin pimein' vai miten on?
Työhuoneeni seinällä on tällainen keskeneräisyys - odottanut viimeistelyä jo lähes 60 vuotta! Jospa vaikka joskus ......

Hyvää tammikuista aikaa teille kaikille lukijoilleni.

Vuosi 2020

Hyvää, jo alkanutta vuotta, 2020 teille kaikille. Luin vanhan FB-säätila (3.1.2014) muistoni vuodelta 2014 ja ilma oli ollut jetsulleen samanlainen kuin nytkin! Ei tämä vesisade ja lämpöasteet niin poikkeuksellisia olekaan!

Kangaspuissani vippeläloimen loppu on käsillä, viimeinen, pieni kesästä kertova  tekstiili/patalappu on vain taivasta ja lintuja vailla.

Tämän työn jälkeen aloitan ns lapin villahuivien kutomisen, puna- ja valkopohjaisia on tulossa.

Tämän kuvan kera vielä kerran, hyvää ja antoisaa vuotta 2020 meille kaikille

Jouluna 2019

Tämän pienen tonttusen myötä toivotan teille kaikille leppoisaa joulun aikaa. 

Joulu mielessä

Joulu mielessäni innostuin kokeilemaan uusia kuviomalleja  vippeläloimeen.

Tätä kutoessa hyräilin ja jopa tavoittelin laulamista "Petteri Punakuono, oli poro nimeltään...."
Tuleeko teille sama laulu mieleen.   Tarina jatkuu joulupukin mökillä ja tähtitaivaalla.

Itselle tuli hyvä mieli, kun kuviot onnistuivat.  Tämä päivä jatkuu joulukorttien kirjoittamisella ja sitten vaan kortit postiin ja odottelemaan lumisateita.
Tulevana viikonloppuna osallistun Rovaniemellä Arktikumissa pidettäviin Arktisiin markkinoihin, varasin yöpymiseen ns Airbnb-huoneiston kolmeksi päiväksi, joten ei tarvitse ajaa aamu- ja iltapimeässä Tornion ja Rovaniemen väliä.
Mukavia joulun odotus aikoja toivottelen teille lukijat.