tiistai 14. marraskuuta 2017

kangaspuiden taikaa

Hei blogiystävät, nyt minun on ihan pakko laittaa vielä yksi 'vippelä'kudonnainen teille näytille. Tästä tulee pannulappu, viimeistelyä en ole vielä tehnyt, mutta tällaiselta se nyt näyttää...  koko on n. 20x20 cm.

Mukavaa marraskuista tiistaita teille kaikille lukijoilleni.

lauantai 11. marraskuuta 2017

taas vippelää

Olenkin jo useamman kerran kirjoittanut, että kudontatekniikkana (sidos) vippelä on suosikkini, olen suorastaan lumoutunut siitä. Nytkin olen istunut kymmeniä tunteja pajallani, juuttuneena vippelään!
Valmistunut on metreittäin erilaisia kuvioita ja aina kun yhden työn saan valmiiksi, seuraavat kuviot jo kummittelee mielessäni. Laitan tähän pari kuvaa, töiden leveys on n. 21 cm ja kuvio-osuuden pituus saman verran. Kummassakin näissä töissä on mennyt ajallisesti 6 tuntia, mutta siltikin olen aivan 'koukussa' vippelään.  Polkusia on 10, 8 polkusta vippelään ja 2 palttinaan.

Tässä on kuvaa 'polkusviidakosta'


Tästä tulee pieni laukku, tilaustyö.

Ja tämä on patalappu, saahan kodin arkiset tekstiilitkin olla taidetta?

Pöllöt ja eläinhahmot ovat suosikkejani, niistä kuvia myöhemmin.





tiistai 10. lokakuuta 2017

pikkuiset sukat ja vanttuut

Nikki-pojalle on paketti lähtenyt, sisältäen sukkia, vanttuita ja karkkia! Nikin äitikin sai sukat ja karkit on tietysti tarkoitettu äidille! Valmistin Nikin sukat sekä vanttuut Nalle-langasta, eli ne  voi pesaista koneessakin. Äiskän sukat on seiskaveikkaa.
Pikkuisia tuotteita oli hieman haastavaa kuvata, mutta tällaiset niistä tuli näin ensimmäisellä kerralla.
Vanttuut ovat sellaiset, että ne voi laittaa kivasti kurakinttaiden sisään.  Seuraava haaste onkin tehdä nätit kuviovanttuut....
Sukat näyttää tosi suurilta, mutta todellisuudessa niiden jalkaosa on noin 12 cm!

Tykkään, että kun tuon sukan etuosan kutoo esim. 1 o 1 n, niin sukat mukautuvat paremmin jalkaan.
Äiskän sukista ei ole kuvaa. Laitoin paketin kiinni, ennenkuin huomasin, että niistä jäi kuva ottamatta. Ei liene suuri vahinko?
Ulkona sataa vettä, se ei liene yllätys!  Eilen haravoin Sembramännyn neulasia viisi säkillistä, ei tunnu oikein mukavalta tuollaiset puut. Sais tuon kumppaninkin samalle aaltopituudelle, siis puut pois!

tiistai 3. lokakuuta 2017

Vanttuut vai lapaset?

Olen saanut kunniatehtävän! Lapsenlapseni kysyi, kutoisinko hänen esikoiselleen  vanttuut ja sukat?
No tottahan toki isoisoäiti (mummunmummu) sellaiset pyöräyttää. Nikki on 1v ja 3 kk, kyselin koot ja oi miten pienet! Niin pieniä en ole koskaan aikaisemmin tehnytkään. Sitten aloin metsästämään ohjeita, ettei tulisi liian suuria lämmittämään varpaita ja sormia.  Sukkien ohjeita löytyi aika helposti ja sukat ovat nyt valmiina. Entäs sitten vanttuut? Kyllä piti pyöräyttää koko keräämäni ohje mapisto kahteen kertaalleen läpi, ennenkuin ohjeita ns normaaleihin vanttuisiin löytyi. Nettiäkin pyörittelin, mutta kun etsin 'lasten vanttuut' haulla, ohjeita löyti parisen kipaletta. Ohje, josta olin todella iloinen ja jonka perusteella vanttuut teen, löytyi vuoden 1993 Kotiliedestä,  "Tee itse lahjoista kaunein" sivuilta. 





Muutamia kummallisia ohjeita löytyi Novitan lehdistä (niitäkin on 'muutama'), näitä Kotilieden käsityöliitteitä löytyy noin 30 vuoden ajalta ja sitten kaapissani on myös Pirkanmaan Kotityön 'Lapanen' ohjevihkonen. Lopuksi löysin netistä myös Novitan lapanen-ohjeen Nalle-langalle. Kaikkia näitä ohjeita selatessani ihmettelin, kuinka paljon on neuleohjeita naisille, kuinka vähän lapsille ja miehille? Tarvitaanko me naiset niin paljon enemmän?
Nyt sitten alan pakertamaan pienten vanttuiden kanssa, pitäkää peukkua, jotta onnistuvat.

Mukavaa alkanutta lokakuuta.

tiistai 26. syyskuuta 2017

tiistai-illan touhua

Hei, Kotilieden nettisivuilla oli muutama makealta kuullostava puolukkaresepti. Ja koska puolukoita oli jonkin verran vielä pakastamatta, päätin kokeilla sellaista hyvää kuin "Puolukka-masariinitorttu".
Totean vain, että hyväähän se on, tai melkein voisi sanoa että, oli, tuli sen verran jo maisteltua! Tässäpä kuva tortusta ja ohje löytyy Kotilieden nettisivuilta.
Suosittelen kokeilemaan!


Päivällä keittelin verohelttaseitikin lakkeja, liemi näyttää melkosen voimakkaan väriseltä ja hajuhan on aika äklöttävä.  Huomenissa ajattelin laittaa langat värjääntymään. Tänä syksynä en ole vielä löytänyt kuin vajaat pari kiloa näitä seitikkejä. Toivottavasti löytyy lisää, jotta voisi värjäillä isommankin määrän lankaa.

keskiviikko 30. elokuuta 2017

Vanhassa vara parempi..?

Husgvarna Combinani on jo yli 50-vuotias ja oi miten ihanasti se ompelee tällaista hyvin, hyvin paksua materiaalia ja saumaa. Kyllä minä sitä taputtelin ja kiittelin, kun sain urakkani tehtyä. Ei mennyt kuin yksi neula käyrään ja sitten huomasin vaihtaa neulaksi nahkaneulan, niin a vot, ompelu kävi melkein kuin tanssi.




















Tässä on valmistumassa pannunalusia tuleviin syksyn myyntitapahtumiin.

keskiviikko 23. elokuuta 2017

Saisko olla....

Hei, saiskos olla tummaa suklaata?
Tumma suklaa tuli mieleeni tätä pannunalusta kutoessani. Mitä teille tuli mieleen?


Ja eiku jatkamaan kutomista......

keskiviikko 2. elokuuta 2017

Iltacocktailini

Huomenta ja samalla tervehdys täältä Perämerenpohjukasta. Eilen saimme nauttia tosi ihanasta, aurinkoisesta ja lömpöisestä ilmasta, toivottavasti vielä tänäänkin. Varsinaisia hellepäiviä ei tällä seudulla ole varmaan ollut niitä viittäkään, ehkä kaksi tai kolme.
Ei ollut kyllä tarkoitus ilmoista kirjoitella vaan tästä iltacocktailistani, johon olen jäänyt kiikkiin.
Jonkun lehden terveyspalstalta luin tästä terveysjuomasta ja päätin kokeilla kun luvattiin sen antavan paljon hyviä tuntemuksia😏!
Juoma sisältää sitruunaa, tuoretta kurkkua, persiljaa ja inkivääriä.  Maku on sanoin kuvaamaton, mutta jotenkin siihen jää koukkuun ja haluaa seuraavana iltana lisää....
kahden viikon kokeilun jälkeen en vielä osaa muuta sanoa kuin, että hyvältä tuntuu koko kropassa ja jatkan ainakin vielä toiset kaksi viikkoa, niin sitten tiedän luvatuista vaikutuksista vielä enemmän.
Mukavia elokuisia päiviä toivottelen.

tiistai 18. heinäkuuta 2017

Seikkailua Perämerellä

Seikkailu ja retkipäivä Sandskärissä eli suomeksi (Wikipedian mukaan) Sanskerissa.  Sandskärin saari sijaitsee Perämerellä ja  kuuluu Haaparannan saariston luonnonsuojelualueeseen.  Näin kesäaikana saarelle pääsee Nikkalasta, Haaparanda hamn, Bosminalla jonka kipparina toimii Staffan Svanberg.

Olimme papan kanssa jo monta vuotta  haaveilleet Sandskärin saarella käymisestä ja tänä kesänä päätimme toteuttaa haaveemme ja varasimme liput maanantaille 17.7.2017. 


Bosmina starttasi klo 8.30 paikallista aikaa ja me astuimme 'purteen' eväät ja varavaatteet repussa   innostuneina ja seikkailumieltä täynnä. Istumapaikat  ja pelastusliivit löytyivät kaikille matkustajille ja ei kun matkaan, kohti Sandskäriä.  Ilma oli pilvinen, mutta lämmin ja merenkäynti oli vähäistä ei siis peloittanut lainkaan.  Yli puoli tuntia puksuteltiin mukavaa vauhtia kohti määränpäätä.  Seskarö  siltoineen jäi oikealle  puolelle,  ja matka jatkui  - sitten tapahtui se seikkailu! Olimme reitillä kahden saaren välissä, Harun ja Seskarö Furun , kun vene lakkasi kulkemasta ja kippari kertoi, että moottorin laakeri sippasi ja nyt odotellaan avuksi hälytettyä pelastajaa, jonka kyydissä jatkamme matkaa kohti  Sandskäriä.  Kului tunti ja toistakin siinä ankkuroituna. Seurasimme kalastajien touhuja, lintuja  ja merenkäyntiä, vihdoin  horisontissa näkyi isompi vene ja meille kerrottiin, että  avuksi kutsuttu troolari oli tulossa.  Siirryttiin mielenkiinnolla tähän toiseen paattiin ja Bosmina jäi ankkuroituna odottamaan hinausta. 
 Mummu troolarissa ja kaiteesta piti pitää kunnolla kiinni, sen verran oli aaltoa ja keinuntaa....
 Perillä saaressa olimme ehkä noin puolitoistatuntia aikataulusta jäljessä.

  Reippaasti siirryttiin rannalle, sovittiin paluun aikataulusta ja sitten olikin vuorossa itse kullakin oma ohjelmansa. 
Lähdimme kulkemaan  merkittyä ja puilla päällystettyä polkua pitkin  määränpäänä saaren pohjoisosa, matkaa kertyy noin viisi kilometriä. Omaan askelmittariin kyllä kertyi puolta pitempi matka, eli noin 11 km. Ilma oli ihanteellinen, pilvinen, lämpötila noin 16 astetta, vettä rapsehteli muutama pisara silloin tällöin. Hiljaisuuden rikkoi muutama lintu ja meren kohina.  Aikaa selvitä saaren pohjoispuolen laiturille oli runsaasti,  joten kiiruhdimme hitaasti ja nautimme luonnosta.  
Kuvasin kukkia ja vähän muutakin luonnon ja sään muovamaa.....
Tässä "harmaantunut" kuusi vanhus
Valkolehdokki
Katajia oli paljon, saaren nimeksi voisi sopia myös 'katajasaari'                                                            


















 Merinätkelmää kasvoi runsaasti koko saaressa


 Tätä kasvia en tunnistanut, kasvoi rantahiekalla.

Saaren pohjoisosan nimi on Nordudden ja siellä sitten nuotiopaikalla syötiin eväitä ja paistettiin makkaraa toisten retkeläisten kanssa. 

Kotimatkalle meidät haki toinen vene, 

Bosmina nimeltään tämäkin pienempi vene ja nyt merimatka sujui ilman kommelluksia ja kotona olimme iltasella klo 20 aikoihin. Ihana päivä, voisin lähteä uudestaan.

Netistä löytyy paljon tietoa ja kuvia tästä Perämeren helmeksikn kutsutusta saaresta, esim. 
http://swedishlapland.nu/fi/Bottenvikens-skargard/Kuststrackor/Norra/Haparanda-Sandskar/

tiistai 11. heinäkuuta 2017

sukkia mieki yritän saada ...


Hei vaan,  luin Lankapirtin Matleenan blogia ja katselin hänen käsiensä taitoa ihanaisten sukkien muodossa. Mieki olen yrittänyt, melkein epätoivon vimmalla, saada seiskaveikan jämälankoja sukkien muotoon. Tässä alla parisen kuvaa 'tehtailustani'.  Vieläkin niitä jämälankoja on ainakin samaan määrään isoja ja pieniä sukkia ja eiköhän ne tässä kesän aikana sukat valmistu ja lankamäärät vähene😉. Osan sukista olen jo lahjoitanut , nämä on nyt viimeisen parin viikon aikana valmistuneet.

Tässä kuvassa sukat ovat kokoa 36 ja 38. Harmaat ovat seiskaveikkaa ja ruskeissa on käytetty kasvivärjättyjä lankoja.

Siniset ja vihreät ovat seiskaveikasta ja vaaleanpunaiset nallesta. Vihreät kokoa 42 ja nämä toiset kokoa 34.
Olen huomannut  sukkien kutomisen olevan hyvin terapeuttista ja voinpa sanoa nauttivani todella paljon niiden valmistamisesta.
Onnekseni lähipiirissä on sukkien tarvitsijoita, joten homma jatkuu....




torstai 22. kesäkuuta 2017

22.6.2017

Oikein hyvää Juhannuksen aikaa kaikille teille blogilaisille.
Toivottavasti aurinko jossain päin vilkahtaa😏

torstai 1. kesäkuuta 2017

2.6.2017

Huomenta, tällaista meillä tänä aamuna!

Onneksi on valoisaa....😊

Havaintoasema:  
Pilvistä, vähäistä sadetta +1 °C
N 5 m/s


Havaintoaika: 2.6. 05.00
Katso havaintohistoria >
Pilvistä, vähäistä sadetta
Tuntuu kuin: -4°
Ilmanpaine: 1007.8 hPa
Kastepiste: 
Suht. kosteus: 89%
Näkyvyys: 22 km

Aurinko nousee: 02.37
Aurinko laskee: 00.07
Päivän pituus: 21 h 30 min

lauantai 27. toukokuuta 2017

Kesä - tulleeko se ollenkaan?

Hei vaan, kesää täällä odotetaan ja totta on, että odottavan aika tulee pitkäksi! Tänä aamunakin herätessäni, ulkolämpötila oli n +2 astetta😑.
Aurinkoloman jälkeen kroppa ja mieli eivät oikein osaa suhtautua tähän viileyteen tai oikeastaan kylmyyteen.
Pihatöitä on hieman tullut tehtyä, siis haravointia ja sen sellaista, mitään kesäkukkia ja yrttejä ei ole voinut istuttaa. Yöt ovat sen verran kylmiä, että daalia- ja ahkeraliisaruukut nostelen yöksi sisään jotteivät paleltuisi.
Tässä kuva etupihalla olevasta kukkapenkistä, niin huomaatte missä vaiheessa meillä kesä on, lumet on kuitenkin sulaneet!.

Käsitöiden tekokin on jämähtänyt paikoilleen, muutaman ns lapinhuivin olen saanut kudottua ja viimeisteltyä, mutta loimessa on paljon metrejä vielä jäljellä. Tälle päivälle on luvassa vesisadetta ja luulenpa 'seurustelevani' ahkerasti kangaspuitteni kanssa. Toki katson telkusta suunnistuskisat, olen vähän liian innokas penkkiurheilija.






maanantai 24. huhtikuuta 2017

Aurinko herätteli

Aurinko herätteli, että huomenta vaan kaikille niin aamuvirkuille kuin aamu-unisillekin. Eilen sain viimeisteltyä viimeisen erän katealustaloimestani, värit ovat aika herkullisia, joten päätin laittaa kuvan tännekin. Mitä mieltä olette? Melkoinen poikkeus värimaailmaani, joka näissä tuotteissa on ollut mustavalkoinen😉!
Ja nyt kuva ja samalla toivottelen hyvää huhtikuun viimeistä viikkoa.

lauantai 22. huhtikuuta 2017

Kevättä pukkaa vai pukkaako?

Hei vaan pitkästä aikaa...  Huhtikuu alkaa olemaan loppusuoralla ja ainakin täällä meidän alueella lunta on vielä lähes puolimetriä (virallinen mittauspiste näyttää 41 cm), joten vielä saa odotella pälviä näkyviin! Suunnitteilla on käynti mökillä ja siellä näyttää olevan lunta metrin verran, huh. Joka vuosi kuitenkin Vappuna siellä olemme olleet - joten lumikengät mukaan ja menoksi.
Olimme papan kanssa kolmisen viikkoa yhdistetyllä loma-talonmies-koiranulkoiluttamis reissulla pojan perheen luona Espoossa. Siellä ei kyllä lunta ollut, mutta ei sielläkään kevät kovin pitkälle ollut ehtinyt. Pakkasta oli lähes joka yö. Kangaspuissa on ollut pitkä katealustaloimi, jonka vihdoin sain kudottua ja nyt on vuorossa loimen luonti villahuivien (ns norjalais-saamelaishuivien, punaisten) kutomista varten. Niitä aina kysellään.
Espoon reissulla oli mukana sukkalankoja ja puikot, yksiäkään sukkia ei valmistunut. Kolmiohuiveja varten oli myös lankaa ja pyöröpuikko mukana, pari huvia valmistui ja varmuuden vuoksi otin mukaan myös tiuhtan ja puuvillalankoja. Tarkoituksena oli kokeilla pirtanauhan kutomista, senttiäkään ei valmistunut, että sellainen 'loma'. Pojan perhe oli erittäin tyytyväinen apuumme.
Tässä kuva valmistumassa olevasta kolmiohuivista

Lankana on ohuen ohut Daphne Lace, 1 kerä painaa 50 g ja siinä on n. 400 m lankaa. Kevyt neuletyö kulkee mukavasti mukana essun taskussa.

torstai 16. maaliskuuta 2017

Makean nälkään

Huomenta,
eilen etsin reseptikansiostani ohjetta maistuviin lohiruusuihin ja löytyihin se. Samalla löytyi yksi omenahyve-resepti, luin sen ja sitten iski kamala makeannälkä. Siis aivan pakko kokeilla reseptiä.
Ja siitä tuli todella hyvääää.
Tässä ohje teillekin

Ja tässä alempana kuva omasta leipomuksestani. Pinta tummui  mutta maku on suussa sulavaa.

keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

Kevättä kohti mennään

Kevättä kohti mennään- nyt jo maaliskuun puoliväli ylitetty. Aamulenkeillä ollessa tiaiset tirskuttaa ja väkisinkin mieleen nousee laulu:

 TaIitintti maaliskuulla
mietti näin mielessään;
"Tahdon laulaa riemusuulla
sävelmän uuden tään,
ti-ti-tyy, ti-ti-tyy, ti-ti-tyy!"

Lunta on parina viimepäivinä tullut lisää enemmän kuin tarpeeksi ja lumi on niin valkoista, niin valkoista, että ihan silmiin sattuu. Lumen syvyys näillä palkisilla on yli 50 cm, eli aivan riittävästi.
Siitä onkin jo yli kuukausi aikaa kun olen tänne kirjoitellut. Päivät kuluvat samalla kaavalla, joten ajan kulua ei oikein muusta huomaa kuin siitä, että valoisa aika päivässä pitenee ja pitenee.
Pajalla on valmistunut pitkä kaulahuiviloimi silkkivillalangasta ja tuotteet lähteneet tilaajalle. Nyt taas on vuorossa katealustaloimi ja siihen loimeen kudonkin nyt totusta värimaailmastani poikkeavia värejä.
Tällaisia

Paperinarut ovat Pirkanmaan tuotteita ja värit, varsinkin sininen väri houkuttaa kokeilemaan, miltä värit näyttävät kudotussa tuotteessa. Keltaiset värit näyttävät hieman haaleilta tässä kuvassa, ovat kuitenkin hyvin kirkkaan keltaista. Tuo kaksivärisyys antaa 'elävän' pinnan.   Tekstityyli näköjään  vaihtui itsestään,  mutta ei liene haittaa.  Oikein mukavia keväisiä päiviä itse kullekin lukijalleni.                                                     

keskiviikko 8. helmikuuta 2017

Talven tuntua

Helmikuu on jo menossa kohti puolta väliä, ihanaa talvea, pakkasta, lunta ja välillä aurinkoakin, nytkin pakkasmittari näyttää -16 astetta.
Hieman on kiirettä pitänyt, niin pajalla kuin muissakin touhuissani. Piiiitkä huiviloimi on kudottavana ja tulevana lauantaina osallistun messuille, tässäpä linkki ko tapahtumaan: https://www.facebook.com/TanssiiTatienKanssaRy/?ref=page_internal
Ihailen tätä yhdistystä, joka messut järjestää, kaikki tuotto menee hyväntekeväisyyteen.
Käsityörintamalla jatkuu samanlainen ahertaminen kuin aikaisemminkin, kaulahuiveja valmistuu, viimeistelen muutamia Tablettien suojakoteloita ja lisäksi on valmistunut muutamia nilkkaimia ja kämmekkäitä. Päässä muhii 'kuurankukka'- tuoteidea. Siitä myöhemmin lisää.
Tässä kuva valmistumassa olevasta Tabletin suojakotelosta.


Materiaali on 100 % villaa, sidoksena vippelä.
Mukavaa helmikuista viikkoa blogi ystävät

maanantai 9. tammikuuta 2017

Amaryllikset

Amaryllikset ovat joulun ajan kukkia, suosikkejani.  Tilasin hyvissä ajoin syksyllä ns vaha-amarylliken sipuleita, kaksi annoin joulutervehdykseksi ja yhden pidin itselläni. Mielenkiinnolla jäin odottelemaan amarylliksen kasvua ja kukintaa. Kukkapöydällämme olevan amarylliksen värin piti olla valkoinen. Nyt noin vajaan kahden kuukauden jälkeen se puhkesi kukkimaan, kukat ovat kauniit, mutta ei ihan valkoiset.
Kukkapöydällämme on myös toinen amaryllis, se perinteisempi, missä isot ja kauniin punaiset kukat.

Tässä kuvassa vaha-amaryllis

Ja sitten tässä perinteinen amaryllis
Molemmat ovat kauniita, punainen kukki jo joulun aikana ja vaha-amaryllis nyt. Iloa on kummastakin kukkijasta.
Näin tuli tämäkin blogivuosi aloitettua.