keskiviikko 8. helmikuuta 2017

Talven tuntua

Helmikuu on jo menossa kohti puolta väliä, ihanaa talvea, pakkasta, lunta ja välillä aurinkoakin, nytkin pakkasmittari näyttää -16 astetta.
Hieman on kiirettä pitänyt, niin pajalla kuin muissakin touhuissani. Piiiitkä huiviloimi on kudottavana ja tulevana lauantaina osallistun messuille, tässäpä linkki ko tapahtumaan: https://www.facebook.com/TanssiiTatienKanssaRy/?ref=page_internal
Ihailen tätä yhdistystä, joka messut järjestää, kaikki tuotto menee hyväntekeväisyyteen.
Käsityörintamalla jatkuu samanlainen ahertaminen kuin aikaisemminkin, kaulahuiveja valmistuu, viimeistelen muutamia Tablettien suojakoteloita ja lisäksi on valmistunut muutamia nilkkaimia ja kämmekkäitä. Päässä muhii 'kuurankukka'- tuoteidea. Siitä myöhemmin lisää.
Tässä kuva valmistumassa olevasta Tabletin suojakotelosta.


Materiaali on 100 % villaa, sidoksena vippelä.
Mukavaa helmikuista viikkoa blogi ystävät

maanantai 9. tammikuuta 2017

Amaryllikset

Amaryllikset ovat joulun ajan kukkia, suosikkejani.  Tilasin hyvissä ajoin syksyllä ns vaha-amarylliken sipuleita, kaksi annoin joulutervehdykseksi ja yhden pidin itselläni. Mielenkiinnolla jäin odottelemaan amarylliksen kasvua ja kukintaa. Kukkapöydällämme olevan amarylliksen värin piti olla valkoinen. Nyt noin vajaan kahden kuukauden jälkeen se puhkesi kukkimaan, kukat ovat kauniit, mutta ei ihan valkoiset.
Kukkapöydällämme on myös toinen amaryllis, se perinteisempi, missä isot ja kauniin punaiset kukat.

Tässä kuvassa vaha-amaryllis

Ja sitten tässä perinteinen amaryllis
Molemmat ovat kauniita, punainen kukki jo joulun aikana ja vaha-amaryllis nyt. Iloa on kummastakin kukkijasta.
Näin tuli tämäkin blogivuosi aloitettua.



perjantai 30. joulukuuta 2016

Vuosi vaihtuu

Vuosi vaihtuu ja huomenna kirjoitetaan vuosiluku 2017! Mitä uusi vuosi tuo tullessaan, sen tiedämme tarkalleen vuoden kuluttua. Omalta osaltani kulunut vuosi oli melko tavanomainen, ei suuria draamoja missään suunnassa, sellaista tavallista tallaamista, jonka toivon jatkuvan tulevana vuonna samansuuntaisesti.
Tämän kuvan myötä toivotan teille kaikille blogiystäville antoisaa uutta vuotta.


perjantai 2. joulukuuta 2016

Harmittava vahinko




Huomenta blogiystävät
"Hoppu ei ole hyväksi ja kiire kunniaksi"- tämä vanha, suomalainen sananlasku napsahti kohdalleni ns naulankantaan. Loppui kiire ja häsyäminen viikon ajaksi. Viimeistelin kundontatöitäni ja sakset vähän lipsahti ja siinä meni vasemman käden etusormi tikkauskuntoon. Vakaa tarkoitus oli osallistua Rovaniemellä 3.12. pidettäviin perinteisiin joulumyyjäisiin. Nyt joudun ainakin sen tapahtuman perumaan, yhdellä kädellä on aika vaikeaa hoitaa kaikkia tarvittavia töitä ja asioita. Kirjoittaminenkin tuntuu hankalalta yhden käden sormilla.
Se on sitten vain otettava pokkari siihen terveeseen käteen ja rauhoitttava lukemaan.
Oli muuten Fiskarsin sakset terävät - pitäisköhän antaa valmistajalle vinkkiä 'uudesta' käyttötavasta? Leikkaavat hyvin myös lihaa!!!

torstai 24. marraskuuta 2016

maanantai 14. marraskuuta 2016

Se on sitten marraskuu

Niin ja jo puolessa välissä! Olin viikon mittaisella lomasella (akselilla Tornio-Espoo-Turku-Kaarina-Raisio-Espoo -Tornio), kävin katsastamassa lapseni, osan lastenlapsia ja vielä sen tärkeimmän - lapsenlapsenlapseni. Ja kaiken kukkuraksi sain käydä pikkusiskoni luona ja tavata myös hänen perhettään. Matkan anti oli ihana, vain päälle iskenyt flunssa yritti laittaa kapuloita rattaisiin. Junat kulki ajallaan niin meno- kuin tulosuuntaankiin ja nyt sitten täällä kotisohvalla yritän saada flunssasta selkävoittoa antibioottikuurin avulla.
Oli miten oli ja meni miten meni, vippelää olen taas kutonut. Näyttääkö nämä edes joulutontuilta?

Vielä on lointa sen verran, että saan pari pientä pussukkamateriaalia kudottua ja sitten saankin vaihtaa ihan toisenlaiseen työhön.
Hyvää alkanutta marraskuista viikkoa.

tiistai 1. marraskuuta 2016

Tuunausta tehty

Mie olen tehnyt tuunausta! Tallessa oli virkattu vaunupeite vauvalle, vuosimallia 1969. Nyt kun lapsenlapsenlapseni uinuu vaunuissaan, hän saa lahjaksi tämän peiton. 
Virkkasin palojen ympärille vaalella langalla kiinteät silmukat, palat virkkasin yhteen ja sitten ympärille vaalealla langalla reunusta. Sisäpuolelle ompelin ihanan pehmeän kaksipuolisen fleesekankaan. Toivottavasti on lämmin. Ohessa muutama kuvanen.




Joskus on hyvä olla säästäväinen. Lanka on jotain Novitan, tuon aikaista villalankaa.
Peiton koko on noin 50 x 60 cm, vaunut olivat silloin enennvanhaan pienempiä kuin nyt.
Tiedän, että pikku Nikin äiti on todella iloinen tämän saatuaan.

Muuten aikani on mennyt edelleenkin vippelän/gubbatäcken seurassa. Tässä kuva yhdestä työstäni.

Hyvää alkanutta marraskuuta