sunnuntai 27. lokakuuta 2019

Lokakuu ja pikku pakkanen

Kelloja on taas siirretty, kesäajasta talviaikaan, mitenkähän oman sisäisen kellon voisi kääntää talviaikaan? Sisäinen kelloni on kesäajassa, ollut siitä asti kun näitä 'siirto' vouhotuksia alettiin tekemään. Tänä aamunakin heräsin 3.55 ja tiedän, että näin tulee jatkumaan  seuraavaan ajan siirtoon saakka.
Laitoin työhuoneen lämmityksen (optiwatin avulla) alkamaan tuntia aikaisemmin, eli klo 6:lta, sinne tästä kohtapuoleen kahvikuppini kanssa siirryn.  Työn alla, ts kudontavaiheessa, ovat alpakkalankaiset kaulahuivit. Olen todella tykästynyt alpakkalankaan, seuraavakin kaulahuiviloimi tulee olemaan ko langasta.
Tässä kuvaa nyt valmistumassa olevasta huivista, tumman- ja  vaaleanharmaan yhdistelmä.

Ennen seuraavaa kaulahuiviloimea, on vuorossa valkopohjaiset ns lapin villahuivit, lankoja odottelen ja huiveihin tulossa on todella upeat värit.
Ulkona on pientä pakkasta, -4 astetta ja ilma tuntui todella raikkaalta kun kävin aamulehden hakemassa.
Mukavaa lokakuun loppua itse kullekin lukijalleni.

torstai 3. lokakuuta 2019

Ja taas on lokakuu.....

Hupsista sentään, onpas kulunut päiviä, viikkoja ja näköjään melkein kuukausia viimeisestä postauksestani tänne. Olen kyllä päivittäin käynyt lukemassa kirjoituksianne ja ihailemassa ottamianne kuvia, mutta oma kirjallinen tuotanto on ollut mitätöntä.
Syyskuussa olin viikon verran 'tunturirallissa' eli myyntireissut Ylläkselle ja Pallakselle. Ruska oli vasta aloittelemassa värejään. Nautin aina valtavasti tunturinäkymistä ja -tuulista. Yllästunturin tapahtumassa kerroin kehyskudonnasta ja näytin/opastin tekniikkaa. Tässä yksi kuva omasta harjoittelustani.


Nyt on jo lokakuu menossa ja sehän tarkoitaa sitä, että jouluun on vain kymmenisen viikkoa!
Olen ahkeroinut 'pajallani' pellavaisen laudeliinaloimen kanssa, sidos on aaltotoimikas ja kutominen on hieman haasteellista, ei ihan metriä päivässä ehdi saamaan valmiiksi. Tykkään käyttää tuotteissani ns ei tavanomaisia sidoksia.  Aaltotoimikas näyttää tällaiselta
Yöllä on ollut parin asteen verran pakkasta ja sehän tietää sitä, että loputkin syksyiset pihatyöt on tehtävä. Daaliat olen jo ottanyt sisätiloihin ja kohta siirrän ne talvilepoon odottelemaan tulevaa kevättä. Callunat ostin jo viimeviikolla ja tänään laitan ne pelargonien tilalle terassin ruukkuun. Siinä ne on minun 'pihatyöt'.
Mukavaa lokakuuta kaikille lukijoilleni.









keskiviikko 7. elokuuta 2019

Loma-ajalla tehtyjä neuleita

Viileä kesä on ollut mitä parhainta aikaa sukkien tekemiseen. Tällaiset tuli loma-ajalla tehtyä. Säärystimet valmistui huhtikuussa, muut touko-heinäkuussa.
 Näissä olen käyttänyt suurimmalta osin värjäämiäni ohuita villalankoja. Ruskeaväri on saatu pihlajanlehdistä ja sitten on pietaryrtin kukista keltaista ja verihelttaseitikeistä oranssia. Vihreät sävyt pietaryrtin lehdistä.

Näissä raidallisissa polvisukissa olen käyttänyt Pirkanmaan ohutta Pirkka-villalankaa ja sitten nämä nilkkasukat on seiskaveikasta.

Yksi kuva säärystimistä, materiaalina on seiskaveikka.
Kangaspuissa on työnalla villahuiviloimi, valmistumassa perinteisiä ns lapin villahuiveja, punaisia tällä kertaa.

tiistai 6. elokuuta 2019

Kesä jatkuu .. viileänä

Aurinkoinen elokuun aamu, kylläkin melko viileä, vain +8 astetta. Perennapenkissä kukkivat, palavarakkaus, punainen väriminttu aina yhtä värikkäänä,

jaloangervot ja  kirjokuunlilja.
Lisänä muutama kesäkukkanen, samettiruusut, daaliat ja kehäkukat.
Pionit ehti kukkia ja värililjat aloittavat kukkimisen.


 Yrttilaatikot ovat aivan 'kuolleita, vain yhdessä on vihreää eli perunoita.  Syksyn tullessa teen melkoisen perusparannuksen laatikko-tarhaani ja toivon ensikesäksi parempaa innostusta ja satoa.
Todella kuiva  kesä ja se on muuttanut vihreän nurmikon ruskeasävyiseksi.

Sisällä talossa kukkivat nämä ihanuudet


Sadepäivät olisivat erittäin tervetulleita.

tiistai 16. heinäkuuta 2019

kesäneuleita

Heinäkuu on ollut ilmojen puolesta hyvä käsitöiden tekemiseen, ei ole kädet hiostaneet sukkiakaan kutoessa. Olen aina tykännyt raitaneuleista ja harmitellut kun värin vaihto näkyy aina niin selvästi. Tässä jokunen aika taaksepäin tutkin netistä raitaneuleohjeita ja sieltä löytyi todella hyvä vinkki pulmaani.  Tässä kuva polvisukasta (toinen on kohta myös valmis), ja tunnen kyllä onnistuneeni, siis kiitokset netille!
Näissä sukissa olen käyttänyt ohutta pirkka villalankaa ja puikot 2. Langat ovat jämiä kangaspuissani kutomista villahuiveista.
Pari muutakin neuletta alkaa olla valmiina, kolmiohuivit ohuista langoista, kuvat tulee sen jälkeen, kun olen saanut ne viimeisteltyä.
Ensisunnuntain junamatkalla aloittelen seuraavan huivin tekemisen, on muutama (8) tunti aikaa pyöröpuikkoa 'pyöritellä'.

perjantai 12. heinäkuuta 2019

Lomalla (ko)?

Huomenta blogilaiset kesäpäiväänne,
Olen näköjään postaillut viimeksi yli kuukausi sitten, ja kesää on kulunut jo heinäkuun puoleen väliin asti. Lupasin kevättalvella pojan perheelle, että voivat kesälomallaan olla huolettomalla mielellä, tulen hoitamaan heidän koiruliaan ja huusholliaan. Niinpä täällä Espoossa onkin jo vierähtänyt 4 viikkoa ja vielä yksi viikko on jäljellä. Ilmat ovat vaihdelleet +30 asteesta +8 asteeseen, on ollut auringon paahdetta, ukkosta ja sadetta, siis kesää. Ensimmäiset pari viikkoa oli aika yksinäistä, sitten puolisollakin oli mahdollista saapua tänne  'etelän palkisille', yhdessä mukavampi touhuta. Lupasimme pojalle, että teemme pieniä korjausmaalauksia aikamme kuluksi ja niinpä ovien karmit yms ovat saaneet uuden maalipinnan.  Pihaltakin on löytynyt paljon tekemistä, onneksi, sillä on aika vaikea istua vain peukaloita pyörittelemässä.
Stella-koirimuksen lenkit ovat suuntauneet tuttuihin reitteihin, tällaisen lenkin teimme yhtenä aamuna, historian havinaa löytyy tältä lenkiltä.



Taidanmme Stellan kanssa tänäänkin suunnistaa Espoon kartanon suuntaan aamulenkillämme.
Mukavaa jatkoa heinäkuun olemattomiin helteisiin.

tiistai 11. kesäkuuta 2019

Huomenta blogilaiset. Olimme muutaman päivän mökillämme Ylä-Lapissa,  mökkipaikkakunnalta on linnuntietä noin 100 km Norjan rajalle, elikkä aika 'ylhäällä' olimme. Kesän tulo siellä oli vielä ihan alkumetreillä, kuten tästä kuvasta ilmenee
Koivujen lehdtisilmut juuri ja juuri avautumassa, eikä ne paljon isommaksi ehtineet niiden muutaman päivän aikana, mitä siellä olimme.  Ilmakaan ei ollut suosiollinen, satoi vettä, räntää ja rakeita!
Ja pohjoistuuli puhalteli melkoisella puhurilla, järvellä oli vaahtopääaaltoja ja ei sinne oikein mieli tehnyt soutelemaan tai verkkoja laskemaan.  Metsälenkillä kävin katsomassa 'mörrimöykkujen' kotipaikkaa, tällä kertaa ei peikkoja eikä mörköjä ollut näkösällä, oli päivän valoa!
Lapin luonto on karun kaunis, rakastan sitä. Tässä kuva vielä mökin pihalta järvelle päin
Olimme mökillä vain muutaman päivän, viikon parin kuluttua menemme uudestaan nauttimaan Lapin kesästä.