maanantai 31. maaliskuuta 2014

arvonta suoritettu

Arvonta suoritettu.
Mieheni vakaa käsi nosti arvan, missä lukee  ..... KOSOTÄTI! 
Onneksi olkoon!

Saat henkilökohtaista postia, missä sovimme väristä ja muusta.

Lämpimät kiitokset kaikille arvontaan osallistuneille. 

lauantai 29. maaliskuuta 2014

uusia kuvioita harjoittelemassa...

Heti alkajaisiksi, pieni muistutus sinulle lukijani! Vielä ehdit mukaan arvontaani, katso edellinen postaukseni!

Kuluneella viikolla on ollut niin ihania ja aurinkoisia kevätpäiviä. On tullut ulkoiltua kävellen ja hiihtäen monen monituista tuntia. Tällä leveysasteella ei vielä voi aloittaa pihatöitä, kun lunta on vielä ihan riittävästi. Yrttien kasvatuslaatikoiden reunat ovat kuitenkin jo näkyvissä, eli on aika alkaa miettimään, mitä yrttejä niihin tänä kesänä kylvän. Yhdessä laatikossa on Lipstikan juuri talvehtinut, toivottavasti hyvin.

Kangaspuuni ei 'seiso' tyhjänä (ja ehkä ei myös pääni), laitoin nimittäin koeloimen ja harjoittelen erilaisten kuvioiden tekemistä, ns 'gubbatäcke'-tekniikalla.

 Tällaiselta tämä askarteluni näyttää.


Sitten on tämä toinen inspiraationi. Isoäitejä tulossa sinisissä sävyissä.
Edelleenkin minulla on se tapa, että kun menen tuonne työhuoneen puolelle, istun ja virkkaan näitä ruutuja ja mietin kaikenlaisia asioita ja samalla kuuntelen radiota ja ihmettelen maailman menoa. Siitä se päivä sitten käyntiin lähtee.

Hyvää alkanutta viikkoa lukijoilleni.


perjantai 21. maaliskuuta 2014

ARPAJAISET - LOTTERY!


Voi hyvä tavaton, en osannut vähäisissäkään määrin odottaa, että teitä blogissani vierailijoita on ollut jo reilusti yli 8500. Olen aivan pökerryksissäni. Tätä on syytä juhlia ja niinpä järjestän arpajaiset!

Voita itsellesi lämmin, huopalankainen istuinalusta, koko n. 43x43 cm.  

 Dear friends this is lottery,
the price is 'seat base' size 43x43 cm.  

Kommentit tähän tekstiin => 1 arpa, Comment on this post => 1 lottery ticket    


Kuva arpajaispalkinnosta  - photo price
Myös muita värejä löytyy - other colors can be found in
Arvonta suoritetaan 30.3.2014. - Lotteries time runs out 30.3.2014

Onnea arvontaan - Good luck

Kankuritar alias Tarja



Tyhjää ....

Tällaiselta näyttävät kangaspuuni tällähetkellä. Tyhjältä! Ja päässä tuntuu aivan samanlaiselta, tyhjältä! Odotan inspiraatiota, se katosi viikko sitten ja en tiedä milloin se tulee takaisin, toivottavasti  pian.

Taustalla kuvaa täkänästä, jonka kudoin jokunen vuosi taaksepäin. Sovelsin mallin vanhan, 1800-luvulta olevan täkänän pohjalta.
Tämän kuvan etuosassa on näkyvissä torkkupeitot tai shaalit, mitkä valmistuivat alkutalvesta.



Toissapäivänä aurinko paistoi ja yritin kuvata tuotteitani ulkona, ei kuvat oikein hyvin onnistuneet, tässä kuitenkin yksi torkkupeitto lepäämässä hangella. Taustalla näkyvissä harakka-herran jalan jälkiä ja 'jussipupukin' oli siellä käynyt loikkimassa.

Lähden työhuoneen puolelle odottamaan kadonnutta inspiraationi, jospa vaikka olisikin jo tullut takaisin?
Mukavaa lauantaipäivää lukijoilleni.




torstai 20. maaliskuuta 2014

ja sitten tuli talvi uudestaan

Niin, nyt sitten saimme sitä 'kaipaamaani' lunta. Aamuyöllä sade oli alkanut ja koko ajan tulee lisää. Puoliso jo aloitteli lumityöt pihalla ja menen kohta jatkamaan, kunhan saan leivinuunin siihen malliin, että hiilet voi siirtää pesään.  Muutama päivä on ollut ns luovuuden etsintää. Olen selaillut vuosien takaisia Taito-lehtiä ja anopiltani jäämiä raanukuvastoja. Lupasin ystävälleni, että kudon hänelle raanun hänen antamistaan raanulangoista. Raanun pitää kuitenkin olla ns tätäpäivää kooltaan, malliltaan ja väritykseltään. Työskentelytapani on sellainen, että ensin selaan kaikkia mahdollisia mallistoja, sen jälkeen jätän asian vähäksi aikaa muhimaan ja sitten teen piirroksen, josta alan työstämään varsinaista kudonnaista. Nyt on 'muhimis' vaihe menossa, enkä saa mitään järkeviä töitä tehtyä.

Ohessa kuvaa vanhan mallin pohjalta tehtyä työtä. Alkuperäisen tyynynpäällisen äitini on kutonut joskus 1950-luvulla. Olen aina pitänyt tästä mallista ja noin vuosi taaksepäin halusin kokeilla millaisen tyynynpäällisen itse saan aikaiseksi.  Olen sitä mieltä, että äitini työ näyttää paremmalta, siinä on näkyvissä ajan patina ja käyttö.



Antoisaa perjantai-päivää itse kullekin.

tiistai 18. maaliskuuta 2014

Kevätpäivän tasaus lähestyy

Hei, nyt minun on ihan pakko laittaa teille tällainen viesti. Kohta on kevätpäivän tasaus ja valoisa-aika alkaa etenemään suurin harppauksin kohti kesäpäivän tasausta.
Tänä aamuna tilanne Tornion Torpissa oli tällainen:

Havaintoasema: Tornion Torppi
-17 °C
N 1 m/s
Havaintoaika: 19.3. 06.20
Katso havaintohistoria >


Selkeää ja poutaa
Tuntuu kuin: -17°
Ilmanpaine: 1003.2 hPa
Kastepiste: -18°
Suht. kosteus: 86%
Näkyvyys: 50 km
Lumen syvyys: 20 cm

Aurinko nousee: 06.29
Aurinko laskee: 18.34
Päivän pituus: 12 h 5 min

Tänään otan valokuvia kudonnaisistani, koska ulkona aurinko paistaa täydeltä terältä koko armasen päivän.
Toivottavasti kuvaus onnistuu. Nyt on kuitenkin aamukahvin vuoro ja sitten selaan taas muutaman hetken vanhoja käsityömallilehtiä, saan niistä ihania inspiraatioita. Tällainen pakkasaamu houkuttaa roudamaan sänkyvaatteet ulos raikastumaan. Mukavaa keskiviikko-päivää lukijoilleni. 

Launtaipäivän vietossa Rovaniemellä

Värjärikillan vuosikokous oli viime viikonloppuna  Rovaniemellä. Ohjelmaa oli sekä lauantaina että sunnuntaina. Olin käsityöystäväni kanssa paikalla vain lauantaina. Osallistuimme 'Paperitekstiilityöpajaan', vetäjänä oli tekstiilisuunnittelija Jenni-Liisa Yliniva. Olipas mielenkiintoinen päivä. En ole ennen paperien kanssa värkkäillyt. Tässä  kuvaa ko work-shopista.














  



Värjärikilta -yhdistyksen jäseniä yhdistää kiinnostus luonnonväreihin: värjäystekniikoihin, värien historiaan ja ekologisuuteen.
Lisää killan toiminnasta yhdistykset nettisivuilta: varjarikilta.fi

sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

vielä hieman mökiltä.....

Mökiltä löytyy vielä kaksi tärkeätä  paikkaa, jotka haluan teille näyttää.
Ensimmäinen niistä on tämä rakennus
eli ihan perinteinen rantasauna, jossa vesi lämmitetään kiukaan yheydessä olevassa vesisäiliössä. Vesi tulee ja menee kun sen järvestä sinne kantaa. Kivaa puuhaa. Tähän 'pyhättöön' en ole tehnyt mitään muutoksia, se on ihan alkuperäisessä olotilassaan.



Se toinen tärkeä on tietenkin paikka, jossa ollaan yleensä yksin,
elikkä huussi tai niinkuin me sanomme 'hyysikkä'. Hirsipaneelin pätkiä jäi jonkin verran ja niistä saimme hyvän sisustuksen huussiin ja lopuksi maalasin sinisellä seinät ja 'istuimen'. Olin jostain lukenut, että kärpäset eivät pidä sinisestä väristä!
Huussi sijaitsee puuliiterin kanssa samassa rakennuksessa.










Mökin ikkunasta katsoessa näkee tämän ihanan, luonnon muovaaman taideteoksen,tätä puuta emme koskaan tule kaatamaan.
Heinä-elokuussa mökin piha ja ranta peittyy näihin kukkasiin, eli ruohokanukkaan. Silloin on pakko kävellä polkuja pitkin, jottei tallaa kukkasia.









Jatkokertomus erämaamökistä päättyy, kivan kun olet käynyt mökkiimme tutustumassa. Mukavaa alkanutta viikkoa sinulle blogivierailijani








jatkoa mökin tarinaan.....



Lupasin kirjoittaa ja näyttää vielä muutaman kuvan erämaa mökkimme rempasta, ja nyt olisi vuorossa oleskelutilojen ennen ja nyt kuvat. Kuvista 'ennen' tulee hyvin esille se, että paikka oli tehty miehille ja miesten näkökulmasta katsoen. Ja 'jälkeen' kuvista' taas se, että se muutimme mökin meidän käyttöön sopivaksi.

Tämä kuva on oleskelutilasta ennen remppaa. Iso ikkuna, mistä avautuu näkymää terassille ja järvelle.









Sitten kuvat samasta tilasta uudistuksen jälkeen.
Ensin kuva ns lisäosan rakentamisesta. Tämä tehtiin suoraan tuohon terassin päälle. Ikkuna koko hieman pieneni, mutta saimme yhden lisäikkunan antamaan valoa. Kuitenkin sama järvimaisema on näkyvissä.






Seuraavassa kuvassa muori istuu hienoissa emäntä-
saappaissaan samaisessa tilassa. Kuva on vuoden
2011 Pääsiäispäivältä.


Ja sitten toiset kuvat oleskelutilan vastakkaiselta puolelta. 'Ennen ja jälkeen'.
Kuvassa oleva tuoli ja kaappi saivat luvan lähteä kierrätykseen.



Hirvensarvista käytiin keskustelua, lopuksi sovimme, että toiset, eli isommat saavat jäädä, toiset  poistetaan ja ne päätyivät saunan kuistille hyväksi pyyhenaulakoksi.


Mökkihän on pieni, hieman yli 20 neliötä, joten ei siellä kovin paljon huonekaluja voi olla, loppuu liikkumistila. Arkku toimii tavaroiden säilytystilana ja samalla se on istuma- ja nukkumapaikka. Korituolit olivat mielestäni hyvä valinta, ovat hyvät istua ja  kevyet liikutella. Tässäkin osassa ikkuna vaihdettiin isompaan ja saatiin myös oikea tuuletusikkuna.






 Lämmönlähteenä mökillä on Upo-kamiina. Se on tehokas lämmitin, talvellakin mökin lämpö nousee muutamassa tunnissa siedettäväksi! Ja vuorokauden kuluessa hirretkin ovat lämpimät.













Muurikin sai rempassa uuden värin, se on sellaista ns rappausmaalia. Seinän ja muurin väliseen koloon puoliso rakensi käytännöllisen avohyllykön. Seinällä on puinen kuivausteline, juuri sopivan kokoinen  asusteiden kuivaamiseen.



Tässä olivat kuvat tältä kerralta.
Ulkona paistaa aurinko kirkkaasti ja kohta päivä ja yö ovat yhtäpitkät. Mukavaa sunnuntai-iltapäivää teille lukijat.














tiistai 11. maaliskuuta 2014

ja niitä sisäkuvia mökistä, ennen ja jälkeen....

Kerroinkin jo aikaisemmassa postauksessa, että halusin muutosta sisätiloihin, hirsien väriin ja keittosyvennykseen. Kuten niin usein, tällaiseen porukkamökkiin ite kukin haluaa tuoda omia, kotona jo ylimääräisiä tavaroita, vaikka ne ei oikein mökkikäyttöön sovellu esim. koon vuoksi.

Ensin yks maisemakuva.
Erämaajärven rannalta, rahoittavaa, eikö vain?
Täällä käymme kahvia keittelemässä ja kuuntelemassa hiljaisuutta.









No niin, sitten kuvia keittöistä sen alkuperäisessä värityksessän ja kalustuksessaan. Hirret ovat käsitelty punaruskealla, lähes oranssilla suoja-aineella.


















Ja sitten kuvat uusimisen jälkeen, ikkunalistat ja verhot puuttuvat. 2 ensimmäistä kuvaa on  vuodelta 2009, eli remppakesältä.
Laitoimme keittiökalusteet yhdelle seinälle ja näin saimme lisää tilaa. Vesi tulee sisälle kantamalla mutta pois se menee putkistoa myöten.
Kaapit ovat Keittiönetistä ja Ikealta ja kaasuliesi on se sama, joka mökillä on ollutkin.
Tuo termoskannukin on varmaan yli 20 vuotta palvellut mökkiläisiä.





 Hirsien värin suhteen tein monta kokeilua, kunnes löysin oikean harmaan sävyn.

 Ja tässä alla vielä yksi kuva ns 'tästä päivästä'.
Puoliso oli kaverinsa kanssa mökillä kalastelemassa ja keittopuuhat ovat meneillään.
Jääkaappia ei ole, mutta aivan ihana 'maakellari' missä lämpötila on +5 -+8 asteeseen.

Kuvien käsittely alkoi nyt 'tökkimään', lopetan ja seuraavassa postauksessa lisää ennen ja nyt kuvia. Mukavaa keskiviikkoa.





maanantai 10. maaliskuuta 2014

mökin tarinaa ja krouvimpia käsitöitä!

Näin keväällä alkaa kaipaamaan mökille. Meidän pieni erämaa mökki sijaitsee Tunturi-Lapissa,  kaukana, kaukana, erämaajärven rannalla  Kittilän ja  ja Enontekiön kuntien rajamailla. Mökkimme nimi on Tievakumpu, ja se on todella pieni, erämaa mökki. Tietä ei ole perille vaan sinne johtaa pitkospuut.


Tämä kuva on vuodelta 2010, mieheni menossa mökille.








Tievakummun mökin  tarina alkoi v. 1979 kun 4 mieskaverusta,  puolisoni oli yksi heistä, alkoivat suunnitella mökin rakentamista kalarikkaan järven rantaan Ylä-Lappiin. Syksyllä 1980 tehtiin tonttikaupat ja seuraavana kesänä he kokoontuivat muutamaksi viikoksi yhteen ja pystyttivät mökin. Mökki on rakennettu pyöröhirsistä, hirret on käsin parkatut. Mökille ei ole tietä, joten rakentamista edellisenä talvena hirret ja kaikki muut tarvittavat rakennustarvikkeet kuljetettiin perille moottorikelkalla.

Mökin suunnitteli arkkitehti ja paikallinen rakennusmestari teki tarkemmat laskelmat ja tarkastukset. Alun perin mökki oli saunamökki, eli sauna ja oleskelutilat olivat alhaalla, ylhäällä nukkumaparvi. Joitakin vuosia myöhemmin sama kaveriporukka rakensi erillisen saunan ja mökissä olevan saunan kohdalle tehtiin pieni avokeittiö.

Kuva mökin alkuperäisestä ulkoasusta





Vuodet kuluivat ja omistajille tuli ikää lisää ja käynnit mökillä harvenivat harvenemistaan. Ei edes joka vuosi ollut muita kävijöitä kun mieheni. Toiset osakkaat halusivat luopua osuuksistaan ja niinpä meistä sitten vuonna 2009 tuli mökin ainoat omistajat.
  
Olin jo monia vuosia aikaisemmin ajatellut, mitä mökille voisi tehdä, jotta siihen saisi tilaa lisää ja sen saisi viihtyisemmäksi. Omistuksen siirtyessä vain meille, tämä antoi mahdollisuuden muutoksiin. Ensiksi raivasimme pois kaiken 'roinan' mitä mökille oli itsekukin vuosien saatossa rahdannut. Sen jälkeen halusin uusia keittön, maalata sisäpuolen hirret vaaleaksi ja tehdä lisää huonetilaa ottamalla osan suuresta terassista asumiskäyttöön. Kaikki nämä onnistui. Lisäosan rakentamiseen emme onnistuneet enään saamaan samanlaisia hirsiä kuin rakennusaikana, joten rakennusmestari esitti meille rakentamista pyöröhirsipaneelista, ja näin teimme.

 Mökin lisätilojen rakentaminen menossa! Uusimme ikkunat myös vanhaan osaan.
Kuva on vuodelta 2009.





Jos jaksoitte lukea tänne asti, niin laitan vielä yhden kuvan mökistä, kuva on otettu elokuussa 2012.
Kuvasta näkee Lapin luonnon karuuden. Emme ole halunneet muokata ympäristöä millään tavalla. 
Yritämme säästää sitä niin paljon kun voimme, koska kaikkien kasvien uusituminen on niin hidasta.

Lähtösiivous on meneillään, kun matot ovat tuulettumassa.
Viime kesänä maalasimme hirrenpäät mökin värisiksi.
Seuraavassa postauksessa kerron mitä teimme sisäpuolella ja muutama kuva myös, kuvat kertoo niin paljon!
 

lauantai 8. maaliskuuta 2014

hyvää naistenpäivää




Tämän Eeva Kilven runolla haluan toivotta teille kaikille kanssa-sisarille oikein hyvää ja aurinkoista naistenpäivää.










LUOTA ITSEESI

  


Nukkumaan käydessä ajattelen:
Huomenna minä lämmitän saunan,
pidän itseäni hyvänä,
kävelytän, uitan, pesen,
kutsun itseni iltateelle,
puhuttelen ystävällisesti ja ihailen,
kehun: Sinä pieni urhea nainen,
minä luotan sinuun.

-Eeva Kilpi

maanantai 3. maaliskuuta 2014

Kaulahuiviprojekti jatkuu...

Mielestäni silkkivillalanka on aivan ihanan ohut (tex 50x2)  materiaali kaulahuiveihin ja kun sitä jäi jonkinverran hyllylle aikaisemmasta huiviprojektistani, oli aika ottaa langat esille ja alkaa suunnittelemaan huivimalleja. Saatavilla olevat lankojen värit merkitsevät paljon,koska ne tuovat silmieni eteen mielikuvan mallista. Nyt hyllyssä oli paljon sinisiä sävyjä, keskisinistä, ns lapin sinistä ja tumman sinistä lankaa, lisäksi hieman oranssia ja punaista.
Miten ollakaan, lapinvärinen loimesta tuli ja nimeksi huiveille tulee 'Sarek'. Tuotteidet nimet ovat minulle tärkeitä, nimi antaa työlle yksilöllisyyden.
Loimen lankaluku on 190 l, tiheys 7 l/cm pituutta on sen verran, että voin kokeilla kutomista monella eri värillä. Mallit ja värit ovat sellaisia, että huivit sopivat hyvin niin miesten kuin naistenkin kaulaan.

 Loimen luomisen jälkeen seuraava vaihe on loimen kiertäminen tukille. Mieheni on oppinut oikein taitavaksi auttajakseni tässä puuhassa. Seuraavat työvaiheet ovat niisiminen ja  pirtaanpujotus. Pirran tahi kaiteen avulla saadaan loimessa säilytettyä suunniteltu tiheys. Pirtoja eli kaiteita on eri numeroisia alkaen numerosta 20. Pirran numero ilmaisee 10 cm:llä olevien piinrakojen lukumäärän. Esimerkiksi pirrassa no 40 on 40 rakoa 10 cm:llä eli neljä rakoa cm:llä. Olin suunnitellut tiheydeksi 7 lankaa senttimetrille, kun muistini mukaan käytössäni olisi kaide no 35, mikä tarkoittaa sitä, että piinrakoon tulisi 2 lankaa = 7 lankaa/cm. Muistini teki  tepposet, ei minulla sen numeroista pirtaa ollutkaan, vaan numerot 20,30, 40, 50 ja 60. Nyt astuu matematiikka mukaan kuvaan pirran valinnassa, eli mikä mainituista pirroista olisi paras vaihtoehto 7 langalle.
Lopuksi päädyin numeroon 40 ja siinä tulee piinrakoon langat seuraavasti, 2-2-2-1 = 7 lankaa/cm.
Tässä ohessa muutama kuva tämänpäivän touhuistani.
          
Kuva loimen luonnista.

Tästä kuvasta näkyy hyvin värit. Ja raidoitus on epäsäännöllinen, hieman ehkä kansallispuvun kaltainen.








Tässä kuvaa siitä, kun loimi alkaisi olemaan kudontavalmis. Pirtaan pujotus,  alkusolmut ja polkusten sidonta tehty. Sidoksena on ihan tavallinen toimikas ja palttina.







Ja siten lopuksi kuvaa tulevasta sinivoittoisesta huivista. Nuppineula on tärkeä mittari! Kuteen tiheys on 8 lankaa/cm ja on aina hyvä välillä tarkistaa, että kudontatiheys säilyy.
Tällaisesta kutoessa täytyy koko ajan olla 'hento' ote pirtaan, jotta ei tule 'mattoa'.


Tämmöisen kanssa tässä nyt aikaa kulutetaan. Mielenkiintoista ja mukavaa, ainakin minulle!

sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

alkuvuoden käsitöitä

 Enpähän muista tällaista talvea olleen pitkään aikaan. Ei oikein tiedä nauttisko näistä 0-keleistä, pilvisyydestä  ja siitä että lunta on vähän, kun kuitenkin kaipaa sitä oikeaa talvea. Hiihtoladutkin ovat niin jäisiä, etten uskalla menä 'sivakoimaan'. Pelkään kaatumista ja siitähän tekonivellokkani eivät pitäisi. Olen sitten tehnyt kävelylenkkejä päivittäin välillä yksin ja välillä yhdessä puolison kanssa. Kävelylenkeillä kenkien liukuesteet ovat olleet tarpeellisemmat kuin koskaan.

Tänään oli sen verran kirkas päivä, että sain inspiraation ottaa kuvia alkuvuoden käsitöistäni. Jo aikaisemmin kirjoittelin, että innostuin 'tikuttelemaan' säärystimiä, ensin puolisolle;


lankana jotain ns kaksisäikeistä jämä villalankaa,  kasvisvärjäyksen tuloksia, on koivunlehdillä, pietaryrtillä ja samettijalalla värjättyjä lankoja, nämä painoi yhteensä n. 60 g.
 ja sitten itselle, nämä tässä oikealla olevat. Näissä on käytetty myös ns jämävillalankoja. Värjäyksiä eri kasveilla, esim. samettijalka, koivunlehti, kielo ja verihelttaseitikki ovat näiden värilähteenä. Lankaa kului suunnilleen 60-70 g.
 Innostuin lisää ja kudoin ns joogasukat, kahdetkin ja lopuksi sitten sain valmiiksi kahdenvuoden takaisen 'ufon', eli villasukat. Harmaat joogasukat on kudottu Novitan ohjeen mukaisesti Nallelangasta, jota upposi noin 100g. Värilliset joogasukat ovat myös Nallelangoista ja sama määrä eli n. 100 g niihin meni.
Sukat on kudottu Seiskaveikasta, tuo monivärinen lanka on Marttojen juhlavuoden erikoisväri, sukkiin sain upotetua yhteensä lankaa n. 170 g.



Harmi kun näistäkin kuvista tuli tällaisia hieman utuisia, olen miettimässä, että jokohan pitäisi investoida uuteen kameraan. Nykyisen kameran sain siskoltani ja hänen mieheltään 60-vuotislahjaksi muutama vuosi sitten. Tai sitten minun on otettava ohjekirja esille ja aloitettava uudelleen kameran käytön opiskelua.

Kaulahuiviprojektini jatkuu, siitä seuraavassa postauksessani. Mukavaa alkanutta viikkoa teille!