perjantai 31. heinäkuuta 2015

Vaihteeksi kalaa.....

Viikopäivitys! Apua, elokuu on alkanut! Olimme viikon verran mökillämme ja siellähän kalojen narraaminen on miesväelle mieluisin homma! Illalla verkot ja katiskat veteen ja aamulla niiden tarkistus! Tällä kertaa kalaa ei tullut kovinkaan paljoa, tarpeeksi kuitenkin, jotta joka päivä särvintä oli pöydässä.
Muutama isompi hauki oli tarttunut verkkoon ja niinpä sitten niistä syömistä loihtimaan. Hauet fileoitiin sopiviksi annospaloiksi ja hieman suolaa pintaan ja sitten vähäksi aikaa muhimaan 'kellariin'.
Kesäisin mökillä kalaruoka valmistetaan savustamalla. Niin nytkin. Kuvassa haukifileet nuotio-savustuspaikan 'tarjoilu'pöydällä. Huomaatko, folio hinnan? Se on ostettu näköjään markka-aikana! Voitelin fileiden pinnan rypsiöljyllä, helpottaa fileiden käsittelyä savustusritilällä, eivät tartu kiinni.

Siinä ne nyt odottelevat savustuspönttöön pääsyä.

Nuotiopaikkamme on tällainen. Valitettavasti sitä ei voi rakentaa tämän paremmin, kun tulvavesi keväisin pyyhkii sen yli moneen kertaan. Mutta mitä tykkäätte savustuspöntöstä? Se on valmistettu vahvasta, Outokummun Tornion tehtaiden ruostumattomasta teräksestä jo vuosikymmen sitten. Toimii hyvin.
Kalat ovat tuolla sisällä muhimassa leppäpurusavussa.

Ja tältähän ne sitten näyttävät ja muuten maistuvat tosi hyviltä. Ei uskoisi, että kyseessä on haukifileet.
Mökillä vierähti viikko ja sieltä on aina yhtä haikeaa lähteä arkipäivän touhuihin. Hyvää on tietysti se, että sinnehän pääsee koska vain takaisin, pitkä ajomatka hieman rajoittaa edestakaiskulkemista.
Seuraavan kerran menen sinne syyskuun alkupuolella. Puoliso varmaan jo paljon aikaisemmin.


lauantai 25. heinäkuuta 2015

Ihanaa kesäpuuhastelua

Kesällä blogiin kirjoittaminen harvenee - on mukamaste muuta kaikenlaista puuhastelua. Olimme papan kanssa muutaman päivän mökillämme oleilemassa. On hyvä silloin tällöin lähteä muutamaksi päiväksi luonnon helmaan. Sellaista nimittäin mökillämme olo on. Tulee oltua ulkona lähes päivät pitkät ja pientä puuhastelua riittää, puiden pilkkomisesta - katiskoiden ja verkkojen kokemiseen. Nyt oli ihan 'mukiinmenevät' ilmat, vaikka aamun lämpötilat olivat melko alhaiset ( +5 - +6 astetta) niin päivän mittaan aurinko muutti lämpötilat lähes helteisiksi (+15 - +19 asteeseen). Tässä perjantai-aamun lämpötila.

 Ulkona tuli istuskeltua myös sukankutimen kanssa. Otin nimittäin mukaani lankakorin missä oli lukematon määrä luonnonväreillä värjäämiäni lankoja, mielen sopukoissa ajatus kuvioneuleisista polvisukista. Yksi sukka valmistui ja toista aloittelin. Lankojen päättely vain 'hirvittää'....

Mökillähän on tietysti myös nuotiopaikka! Siellä istuskellaan monesti ilta-aurinkoa ihailemassa ja järven pintaa katselemassa. Ranta ja pihapiiri on tähän aikaan vuodesta täynnä kukkivia Ruohokanukoita ja
kuljemme aina polkuja pitkin, varoen tallaamasta näitä kauniita kukkia. Kurjenkanerva ei vielä ehtinyt kukkimaan. Lapin luonto puhuttelee minua aina hyvin voimakkaasti, laulun sanoin "se on kaunis ja korvaamaton".
Kotiin tultua, pihanurmikko oli kasvanut sen mittaiseksi, että ruohonleikkuriin oli tartuttava ja touhuun alettava. Laitoin taskuun askelmittarin ja yllätyksekseni, askeleita tuli yli 6600 ja kilometrejä siinä samalla reippaasti yli 4 km. Hyvää hyötyliikuntaa pitkän ajomatkan (5 tuntia) jälkeen. Normaalisti pysähdymme kerran ajomatkan aikana kahville, yleensä Pellon Vihreälle pysäkille tai Joppariin. Tällä kertaa pysähdyimme Kolariin Wood Jewelin (www.woodjewel.com) lahjamyymälän kahvioon. Ruokalistaa katsellessa päätimmekin syödä ja voi miten makoisa lohikeitto siellä olikaan, suosittelen.
Hyvää alkanutta viikkoa. 




maanantai 13. heinäkuuta 2015

Missä kesän lämpö luuraa?

Torniossa 13.7. klo 6.00
Lämpötila +6 astetta, pohjoistuulta 1 m/s.

















tällaista tänä aamuna!

lauantai 11. heinäkuuta 2015

Värejä luonnossa

Tähän aikaan vuodesta kesä on parhaimmillaan, luonto on vihreänä ja luonto-äidin kukkapenkeissä kukat kukkivat. Aamulenkilläni ihailin luontoa ja sitä, miten kaikki eriväriset kukat ovat sopusoinnussa keskenään.
Otin kuvan tienvarrella kukkivista kukista muistutukseksi itselleni, että miten hyvin vihreän kanssa yhteen
sopivat myös lilat värit. Elikkä tässä on Puna-apilaa  ja Hiirenvirnaa.
 
Osa värjäykseen sopivista kasveista on kukintavaiheessa ja olen ymmärtänyt, että silloin kasvien väriaineet ovat jo heikenneet. Täällä pohjoisessa, viileästä kesästä johtuen, esim. Pietaryrtit, Maitohorsmat ja monet muutkin kukat  ja kasvit ovat vielä kasvuvaiheessa, joten niillä voisi aivan hyvin värjätä.

Lupiineilla värjäsin kaksi eri erää ja sain juuri sellaiset värit, mitä tavoittelinkin. Eilisenä päivänä värjäsin kuivatetuilla Verihelttaseitikeillä ja tulokseksi sain ihanan orannsinpunaista lankaa. Jatkan tänään seitikkien kanssa, kokeilen, josko saisin punaisempaa väriä syntymään.
Odottelemassa on myös kokenillia, ja varmaan lähipäivinä kokeilen myös sen antamia värejä.
Toivottavasti tänään saamme aurinkoisen päivän.

torstai 9. heinäkuuta 2015

Villalankaa ja Lupiinin kukkia

Lupiinit aloittivat kukkimisen täälläkin päin  Suomea ja niinpä innostuin (vaikka olin vannonut toista) lankojen värjäämisestä, haaveena saada sinivihreää väriä tulevaan shaaliloimeen. Viime kesänähän jo värjäilin Lupiinin kukilla ja sain hyviä värejä. Nyt sitten tarkoitus saada lisää, kudemateriaaliksi tällä kertaa.
Eteläisessä Suomessahan Lupiineja oli pilvin pimein, meidän alueella niitä on aika harvassa ja vähän.
Mutta asiaan eli värjäys-sessioon

 Lupiinin kukat 'riivittynä'
yhteensä noin 2,5 kg, odottelemassa kattilaan pääsyä.



Lankoina oli valkoista 'Novitan Woolia' luononvalkoista paikallisesta lampolasta
harmaata, luultavasti Pirtin kehräämöltä.
Langat ovat 2- ja 3-säikeisiä.
Langat esipuretin alunalla ja viinikivellä.





 Kuvaa värjäyspaikastani. Eli terassilla ja sähköllä!
Varsinainen värjäyspaikkani on mökillä, mutta nyt en sinne lähde, siellä sitten syksyllä!
Villiviini on tuossa taustalla.








Värjäsin ensin n. 100 g, laitoin kattilaan vuorotellen kukkia ja lankoja ja vettä noin 8 l.
Ohjeen otin Taito-lehdestä  2/2014. Halusin lankoihin Välimeren turkoosia.




Nostin lämpötilan n. 65 - 70 asteeseen ja langat sai olla ko lämmössä noin 1,5 - 2 tuntia ja jätin langat jäähtymään väriliemeen.
Aluksi lankojen väri oli haalea lilaa, mittasin veden ph-arvon ja se oli 4. Lisäsin veteen hieman (1 rkl) kidesoodaa, ph arvo nousi 6 ja väri muuttui sinivihreäksi.

Tässä lopputulemaa! Sinivihreä on valkoista Wool-villalankaa ja vihreä vaaleanharmaata maalaisvillalankaa.
Aikamoinen väriero langoissa!
Tämä sinivihreä väri on juuri sellaista, mitä halusinkin eli Välimeren turkoosia!







Jatkan värjäämistä tänään, eilinen liemi on tallessa ja Lupiininkukkia riivittynä. Saas nähä mitä värejä nyt saan esille.