torstai 11. lokakuuta 2012

Miesten vuoro!

Niin, suunnittelin ja kudoin muutaman kaulahuivi-mallin, miehet mielessäni. Makutuomarina käytin aviosiippaa, hän 'rakastaa' harmaita sävyjä, mutta päätin kokeilla harmaan lisäksi myös muitakin värejä.

Oheisessa kuvassa on yksi huivi työnalla, loimi on harmaata silkkivillaa, Wetterhoffin Silviaa ja kude on myös silkkivillaa, Sivillaa. Loimi on ohutta (tex 50x2) ja kude on hieman vahvempaa (tex 50x4).

Sidos on murtotoimikas, ja tässä mallissa on suora poljenta, tulee selkeä siksak-kuvio.

Valitettavasti kamerani ei ole ihan tätäpäivää (niinkuin ei kutojakaan), joten kuvan laatu ei ole ihan parasta mahdollista laatua, mutta kyllä siitä jotain tolkkua saa.

Huiviloimen kudontaleveys on n. 31 cm, saa nähdä mikä on leveys kun loimi on kudottu ja huivit ovat 'pöydällä'.

Olen todella tykästynyt silkkivillaan materiaalina, se on pehmeää, kiiltävää ja todella helppo kutoa. Valmiit huivit asettuvat ihanasti kaulalle.

Messumatka oli antoisa, tosin ilmat olisivat voineet olla toisenlaisetkin, mutta jäipähän messut mieleen..

maanantai 1. lokakuuta 2012

Messumatka

Tällä viikolla on luvassa mukavaa yhdessäoloa kahden hyvän ystävän kanssa. Tapaamme Seinäjoen käsityömessuilla. Messuilta saa paljon enemmän antia silloin, kun on ystävien kera tutustumassa kaikkiin ihaniin käsityötuotteisiin ja materiaaleihin. Samalla tällainen matka on inspiraation etsintää. Ainakin minä saan paljon uusia ideoita ja voimia siitä, kun saan nähdä toisten taitajien osaamista.

Ennen reissua on kuitenkin vielä kudottava yksi koehuiviloimi. Loimi on tälläkin kertaa silkkivillaa, väriltään kauniin helmenharmaata ja kuteena tulee olemaan lenkkialpakkaa ja silkkivillaa. Nyt on miesten vuoro, eli huivit olen suunnitellut miesten kaulaan sopiviksi. Katsotaan, mitä niistä tulee.


Tällainen on sisäänkänti Kankurittaren 'pajaan'.
Kaksi 'koiraani' tarkkailee jokaista ovenkäyntiä.
Ovimatto on mattoloimeen kudottu tilkkumatto, joskus toistakymmentä vuotta sitten. Olin innostunut kokeilemaan ommeltuja tilkkutöitä, ne ei oikein kolahtaneet minulle, mutta näitä tekisin vaikka kuinka paljon.

Aamuisin kun menen pajalleni, ensitöikseni istun ja virkkaan muutaman 'isoäidin'. Samalla ajatukseni siirtyy kangaspuissa olevaan loimeen ja päässäni alkaa vilisemään ideoita uusista tuotteista. Se on vain paha asia, kun aika on niin rajallista. Ei ehdi millään tehdä kaikkea sitä mitä haluaisi.
Täytynee vain ottaa 'tunti' kerrallaan.