torstai 25. elokuuta 2016

Sattuu - Unohtuu - Tapahtuu

Täytin mennäviikolla täysiä vuosia, siitä sen enempää. Aloin kirjoittamaan 'kiitos muistutuksesta' kortteja onnittelijoille - niin huomasin, että tärkeä vihkonen, siis se missä on kaikkien ystävien ja tuttavien osoitteet oli unohtunut kesäreissulla jonnekin! Suoraan sanoen kadonnut käsittämättömästi. Käänsin kaikki laatikot, laukut ja melkein jääkaapinkin nurin, ei vain löytynyt.Tuntui  ihan mahdottoman isolta työltä alkaa kaivelemaan tarvittavia osoitetietoja ylös, tein sen ja kiitin samalla Fonectaa.....
Eihän tässä muu auta kuin ostaa uusi osoitekirjanen ja alkaa raapustamaan niitä nimiä ja yhteystietoja sinne ylös. Toisen 'kirjasen' teen tänne tietokoneelle, ovat ainakin sen aikaa tallessa kun kone toimii.
Ja sitten tällä viikolla tapahtui jotain hyvin outoa. Puoliso, jonka mielestä puista ei saa oksiakaan katkaista, oli tullut siihen tulokseen (kuin mie jo muutama vuosi sitten), että etupihan pihlajat ovat kasvaneet ihan liian suuriksi ja päätti kaataa ne pois. Etupiha on nyt hieman aution tuntuinen.
Vain yhdessä  pihlajassa oli paljon marjoja, loput kolme marjattomia. Yksi pihlaja jätettiin linnuille levähdyspaikaksi.
Tällainen viikko meillä oli, sattui ja tapahtui.
Daalia on alkanut kukkimaan.....

lauantai 13. elokuuta 2016

vanhojen töiden viimeistelyä

Huomenta blogilaiset
Nyt mennään jo elokuun puoltaväliä, illat pimenevät ja aivan kuin kesä karkaisi jonnekin? Aamulenkillä sää oli pilvistä ja vain + 11 astetta, muutama pisara vettäkin oli ilmassa.
Sadesäät ovat oivallisia käsityöilmoja. Pojan pojat olivat meillä loppulomaansa viettämässä, paljon ulkoiltiin pyöräilylenkeillä ja yhtenä päivänä minun paja kiinnosti heitä kovastí. Siellä he tekivät tutkimusretken valmiisiin ja puolivalmiisiin töihini. Ja kas, sieltähän löytyi keskenäräiset ns retrotyynynpäälliset. Olen kutonut ne joskus lähes 20 vuotta sitten, tarkoituksena tehdä makkaratyynyt. Silloin en löytänyt sopivia sisätyynyjä ja päälliset jäivät lojumaan hyllyyn ja odottelemaan aikaa tulevaa.
Pojat halusivat, että teen niistä heille 'lötkötyynyt' ja tottahan mie lupasin ne tehdä. Eilen oli ihan otollinen päivä sille työlle, satoi nimittäin koko päivän ja ajoittain aika runsaastikin. Ja tässä näitä on valmistumassa, pojat halusivat sinivoittoiset ja nämä hempeämmän väriset laitan myyntiin. Materiaalit näissä tulevissa tyynyissä on poppana, samettilanka ja ns hapsupoppana, jonka olen itse värjännyt. Tyynyjen koot ovat 30 x 65-70 cm.



Pojat kotiinlähtö aamuna Kemin rautatieasemalla.
Mukavaa alkanutta viikkoa lukijoilleni.

perjantai 5. elokuuta 2016

Kesää on vielä jäljellä

Tervehdys aurinkoisesta ja lämpimästä Torniosta. Koko päivän aurinko on meitä lämmöllään hellinyt ja vieläkin, piti jo tulla sisälle vilvoittelemaan. Tämä kesä on ollut sellaista puoliksi lomailua ja on sellainen tunne vire, että mitään ei saa käsityöpuolella tehdyksi suoraan sanoen - ihan laiskottaa -.
No kuitenkin yhden loimen lopun sain kudottua ja työt viimeisteltyä ompelemalla ja seuraavaksi odottelee uuden loimen luonti tilaustyölle.
Lankoja värjäsin ihan hetken mielijohteesta. Ensin tein väriliemen koivunlehdillä not 1 ja 2. Sitten lisäsin ko liemeen pietaryrtin kukkia ja keitin liemen uudelleen ja laitoin siihen aikaisemmin pihlajanlehdillä värjäämäni langan, se on tuo  no 3 ja no 4 on  pihlajanlehdillä aikaisemmnin )v. 2002) värjäämäni lanka, mhin väriin en ole ollut tyytyväinen.


Pojan pojat ovat tulleet meitä ilahduttamaan yhdeksi viikoksi. Alkukesästä sanoin heille, että kun te ootte sellaisia maailmanmatkaajia, niin varmaan osaatte tulla junalla Kemiin?  Ja niinpä me saimme sähköpostiini viestin viikko sitten, että he ovat Kemin rautieasemalla  tiistai-iltana ja heillä on pyörät matkassa. Ja kysymys lopussa, onhan papalla pyöräteline autoon?  No ei ollut, mutta ihana naapuri lainasi omaansa ja sieltähän ne 'mummun pojat' sitten noudettiin. Ja on sitten pyöräilty - pojat ja mummu! Kävin heille näyttämässä kunnon 'maastoradan', itse en kuitenkaan maastokierrokselle lähtenyt.
Aikaisemmin ollaan aina mitattu ja vertailu pituuksia pappaan ja mummuun nähden, nyt vertailtiin kenkiä! Kyllähän ne meistä ohi kasvaa ihan hetkessä.