Tuli sukat... ei tuluskukkaroa!

Hei, tällaiset sukat sain pakerrettua, siis tuli sukat eikä se kuuluisa tuluskukkaro!

Lankana näissä on 7-veljeksen erilaisia keränpohjia! Ja vieläkin lankoja jäi sen verran paljon, että pakko tehdä taas lisää sukkia.

Tässä sukkien alla on kuvaa kutomistani Saivo villahuiveista.
Seuraavaan loimeen odottelenkin sitten punaisia lankoja ja tulossa on ns Norjan saamelaistyylisiä huiveja.
Niistä sitten lisää kun valmistuvat.

Telkusta tulee monenlaista talviurheilu lähetystä, niitä seuratessa vävypoika saa myös sukat varpaitaan lämmittämään.

Pakkasta täällä on riittämiin, saisi jo hieman alkaa olemaan kohtuullisemmat -luvut mittarissa.


Mukavata viikonloppua!

Tuleeko sukat vai tuluskukkaro?

Jo aikaisemmin kerroin, että olen jäänyt hieman koukkuun tuohon sukkien neulomiseen! Nyt kun varsinaisesti odottelen huivi-lanka toimitusta Pirkanmaan Kotityöltä, niin en voi vain pyöritellä peukaloita, niinpä  sukkia neulomaan! Pengoin lankakasoja ja löysin aika paljon Novitan 7-veljestä-lankoja, joita olen ostanut jo vuosia sitten, värimaailma on se mikä milloinkin on ollut työn kohteena.
Novitan sivuilta löysin kivannäköiset polvisukat ja ajattelin ne näistä, kuvassa olevista langoista tehdä.
 

Kuvioneule on aina hyvin mielenkiintoinen ja haastava työ aivoille!




Jatkoa seuraa ..... tuleeko sukat vai se kuuluisa tuluskukkaro?


Nuo ihanat sakset olen saanut miniältäni ja kuten huomaat, pakko välillä ratkoa ristikoitakin!

leivon, leivon leipäsiä......

Nyt kylläkin leivoin sämpylöitä ja voisilmäpullia! Tämän vuoden aloitus alkaa olla kohdallaan, kun ehdin leipomaan. Leipominen on rentouttavaa puuhaa ja siinäkin näkee omien käsien jäljen. Teen taikinat käsin vaivaamalla, saan heti tuntuman taikinan sitkoon. En edes omista talouskonetta, enkä edes sellaista haluakaan.  Sämpylät yleensä leivon jauhopussin kyljessä olevan ohjeen mukaan, mutta nyt olen muutaman kerran tehnyt taikinan ohjeella, joka löytyy Kotilieden julkaisemasta Leipäkirjasta (julkaisuvuosi 1994) - voihan, kun tuo aika rientää. Ohje on 'Hapatettu vehnäleipä' ja hieman jauhomääriä muuttamalla soveltuu hyvin sämpylöiden leivontaan.

Tässä hyvin noussut taikina odottaa jatkokäsittelyä!

Sämpylät odottamassa uuniin pääsyä!

Ja sitten valmiina maisteltavaksi, lämpimänä ja voin kanssa!
Laitan vielä tähän ohjeen, niin voitte itsekin kokeilla.

Hapatettu vehnäleipä (ohje 2:lle leivälle)
päivä ennen leipomista:
- 25 g hiivaa
- 3 dl lämmintä vettä
- 3 dl vehnäjauhoja tai grahamjauhoja tai sämpyläjauhoja

Lisää juureen:- 7 dl vettä
- 1 rkl suolaa
- 1 rkl öljyä
- noin 2,3 l jauhoja

1) Sekoita hiiva , kädenlämpöinen vesi ja jauhot hyvin keskenään. Peitä liinalla tai kelmulla ja anna juuren olla huoneenlämmössä seuraavaan päivään.

2) Sekoita juureen seuraavana päivänä vesi, suola, öljy ja jauhot. Peitä liinalla ja anna kohota noin tunnin ajan huoneenlämmössä, vedottomassa paikassa.

3) Leivo taikinasta 2 leipää tai ison joukon sämpylöitä ja anna kohota liinan alla vielä noin puolen tunnin ajan.

4) Paista leivät  200 asteessa  noin 45 min.
    Sämpylät 225 asteessa  noin 12-14 min., riippuen hieman uunista.

Käytän itse jauhojen mukana taikinaan kauralesettä, kaurahiutaleita, spelttijauhoja ja myöskin ruisjauhoja. Elikkä mitä kaapista löytyy.

Mukavaa keskiviikkoa ja makoisia sämpylöitä!

Ihana aamu!!

Nyt on ihan pakko laittaa tännekin kuvia 'ihanasta' ja työntäyteisestä aamusta! Tällainen tunnelma hyökkäsi eilen aamulla vastaan, kun avasin ulko-oven! Kiva tunne, kun pitäisi lähteä heti aamusta liikkeelle!

Kaivat ensin auton esiin lumen alta, sitten saat aloittaa 'luomisen' ja nyt tarkoitan lumen luomista!

Onneksi on tuo puolipeitto autoa osittain suojaamassa! Tuo kinos tuossa talon nurkalla oli yli puolimetrinen, sai siinä muutaman kolallisen työnnellä, jotta piha-alue näytti taas oikeanlaiselta. Me jaamme miehen kanssa lumitöiden tekemisen. Hänellä todettiin sepelvaltimotauti ja nyt en anna hänen rehkiä! Hän kyllä yrittää protestoida ko asiasta, mutta hän saa tehdä ns viimeistelytyöt pihalla.
On meillä autotallikin, mutta siitä tehtiin Kankurittarelle työhuone-ateljee-paja, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Nyt on juuri kangaspuissa valmistumassa seinätekstiili, tekniikkana on vakoraanu-sidos.
Ohessa kuva siitä, millaiselta vakoraanu-sidos näyttää. 

Tämä seinätekstiili, ei ole minun kutoma.
Mukavaa torstai-päivää lukijoilleni.

Arkisia aherruksia

No niin, nyt on sitten arki alkanut ja arkiset touhut myöskin. Piparit, suklaat ja tortut syöty ja saatu muutama kilo lisää painoa, että sen siitä pyhäisestä ja rikkonaisesta ajasta sai itselle! Nyt ei auta muuta kuin muutama viikko juoda 'nutrilet' keittoja ja laittaa makeat syötävät pannaan.
Televisiota katsellessa (kuunnellessa) olen saanut muutamat sukat neulottua ja lisää on kokoajan tulossa.
Tässä kuvassa on sukkia mummum mussukoille ja miniälle, pojalle sukat ovat tulollaan.

Punaiset ovat miniälle 7-veljeksen Raitalankaa,
Poikien sukat ovat teeteen Pallasta.
Konepestäviä kaikki.

Tytölle valmistuu tällaiset.
Materiaali on 7-veljeksen Raita-lankaa.

Nämä molemmat käyttämäni langat olivat helposti neulottavia lankoja. Pojan tulollaan olevat sukat ovat myös 7-veljestä.



Kantapään kutominen on ollut minulle iso haaste! Nyt opettelin Novitan sukkalehdessä olleen perussukka-ohjeen mukaan kantapään tekemisen, ja alkoihan se sujumaan. Nyt olen oikein innostunut sukkien kutomisesta.

Kangaspuiden kanssa varsinainen työ alkaa tänään, tulossa on vakoraanu- tekniikalla seinätekstiili ja sitten ajattelin loppuloimeen kutoa keinutuolimaton samettilangasta.
Lunta on tullut yön aikana melkoisesti, joten ensin suunnistan ulos ns luoviin töihin ja sitten ..... pajalle.

outoblogi ja siihen liittyvä kysymys

Haluaisin poistaa yhden blogin listaltani, miten se tapahtuu?
Kysymyksessä on sellainen kuin 'sinikka mummin blogi', jota en ole listalleni laittanut ja kieli on sen verran outoa, etten välitä siitä käännöstä googlata enkä myöskään seurata.
Joten, help me?

Tontut ja mie

Nämä kaksi tonttusta ja mie, olemme joulunpyhien aikana istuneet yhdessä ja kutoneet sukkia. Rakastan tonttuja, he ovat minulle joulun tuojia. En välitä muusta joulukoristelusta kovinkaan paljoa, mutta tonttuja pitää olla!
Täällä meidän alueella on pakkanen paukkunut ja mittarimme on näyttänyt -25 astetta, tälläkin hetkellä, ja luvassa on näitä kirpeitä ilmoja vielä muutaman päivän ajan. Pakkaskeleistä huolimatta, aamulenkillä olen käynyt jokaisena päivänä. Olen jopa saanut puolisonkin mukaan kävelylle.

Tänään, Tapaninpäivänä käymme tervehtimässä puolison siskoa ja tuliaisiksi paistan muutaman joulutortun.

Jouluna 1974, muutimme Tornioon Kolarin Äkäsjoelta, eli täällä on elämästämme nyt vierähtänyt jo 40 vuotta. Tuolloin oli aurinkoinen ilma ja lapsemme ihmettelivät, että onko jo kevät alkanut kun aurinko paistaa! Kolarin korkeudella on kaamos ja aurinko piilottelee tammikuun puolelle asti.
Puolison sisko perheensä kanssa tarjosi meille aattoillan jouluruokineen ja joulupukkeineen ja lapset olivat hyvillään, kun joulupukki osasi tuoda lahjat oikeaan paikkaan, lapsemme olivat tuolloin 8 ja 5 vuotiaat.
En millään malttaisi olla pois pajaltani, nimittäin siellä on taas ihana silkkivillalanka-vuori odottamassa loimenluomista - kaulahuiveja- meinaan taas kutoa. Ehkäpä kuitenkin vielä tämän päivän  pyörittelen sukkapuikkoja ja peukaloita, tiukkaa se kyllä tekee, meinaan tämä vapaan viettäminen. Pari kirjaakin on odottamassa avaamista, mutta tällä hetkellä ei ole lukuintoa.
Hyvää Tapaninpäivää ja tulevia arkipäiviä.