perjantai 23. lokakuuta 2015

Savotta-töitä

Hei vaan, onkin jo kulahtanut muutama aika kun tänne kirjoittelin. Käväsin moikkailemassa nuorimpia lapsenlapsiani Espoon suunnalla ja sinä aikana kun olin pois kotoa, puunkaataja oli meiän pihassa käynyt töitä tekemässä.  Pihassamme on kasvanut Salava, luultavasti istutettu silloin kun tämä talo on rakennettu (1983) ja kun me ostimme tämän paikan (2002) Salava oli jo hyvän kokoinen ja myös hyvän näköinenkin. Vuodet ovat kuluneet ja Salava kasvanut  kokoaan ja samalla rapistunut melkoisen rumaksi ja niinpä päätös puun kaatamisesta ja kannon poistamisesta tehtiin ja ammattimies tilattiin työ hoitamaan.
Salava ennen kaatohommia, pahoittelen kuvan laatua, mutta kyllä tästä selviää puun koko ja näkö!
Tässä kuvassa jo muutamat 'sivuhaarat' on poistettu.
Ei ole enään mikään pihan kaunistus, paremminkin kauhistus!

Ja sitten homma jatkuu, eli rungot ovat pätkitty ja kannon jyrsintä on käynnissä.
Ja tämän jälkeen alkoi puolison vuoro jatkaa savotta-töitä. Lähikuvaa Salavan juurista, paksuimmat juuret ovat noin 15 -20 cm halkaisijaltaan.
Puoliso tykkää 'mettätöistä' ja hän päätti poistaa kannon ja juuret hartiavoimilla, apunaan, lapio, rautakanki, kirves ja saha! Mitäpä sitä kunnon mies muuta tarvii yhden kannon poistamiseen?
Lähikuva kannosta!
Mies ja kirves!

Ja niin kanto saa kyytiä! Eläköön kauramoottorin antama hartiavoima. Salavan rungot puoliso teki polttopuiksi  ja oksat toimitettiin läheiselle haketusasemalle. Puuhastelua on riittänyt viikoksi ja toiseksikin. Mihin niitä 'popkatteja' mukamas tarvitaan?
Mie en saanut osallistua miesten töihin millään tavalla, otin vain kuvia muisteluita varten ja keskityin pehmeisiin töihin! Mie niin tykkään näistä langan pätkien päättelyistä!
Yritin taas saada lankavuorta matalammaksi, käytetty vain luonnonväreillä värjättyjä villalankoja.
Tänä viikonloppuna siirrytään talviaikaan, joten näillekin säärystimille käyttöä löytyy. Mukavaa viikonloppua itse kullekin lukijalleni.








6 kommenttia:

  1. kyllä nykysin nuo kannot saadaa helposti hävitettyä noilla koneilla, toki vielä tarvitaan rautakakea ja kirvestäkin.
    Ihanat värit nuissa säärystimissä.

    VastaaPoista
  2. Näin on ja puolisolle on mieluista tehdä tällaisia hommia. Käsityötä! Näkee työn tuloksen kun katsoo juurikasaa, minkä on saanut maan alta ylös kaivettua.

    VastaaPoista
  3. Ompas siinä ollut kirveelle töitä, onhan sitä mukava kuvata ja katsella vierestä.
    Varmaankin tuli paljon valoisampaa pihapiiriin. Hyvää syksyn jatkoa sinulle ja vai on langanpäättely mieli puuhaa..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valoisuutta tuli pihapiiriin ja naapurille kans! Naapuri ei ollenkaan tykännyt Salavan lehdistä! Ja en kyllä minäkään.

      Poista
  4. Näyttää sinun miehesi olevan samaa "tekoa"kuin minunkin mieheni, että itse tekee kaiken mahdollisen ilman koneita. Ei siinä minun toppuuttelut auta, vaikka koetan vedota korkeaan ikäänkin. Olenkin miettinyt, että se taitaa vain yllyttää häntä ja päättänyt lopettaa sellaiset puheet.
    Onpa kauniin väriset säärystimet! Minä muuten kudon aina langanpäät sinne nurjalle piiloon, ei tarvitse päätellä. tapaa selostetaan esim. täällä http://www.garnstudio.com/lang/fi/video.php?id=139

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne nämä 'pohojosen' miehet ovat tällaisia, eimkäy moittiminen. Työhön kuin työhön tartutaan.
      Kiitos lankojenpäättelyn ohjeesta. Ei ole tullut aikaisemmin mieleen tällainen ja nyt kokeilin ohjetta ja sehän onkin paljon helpompaa kuin neulan kanssa päättely.

      Poista