Huhtikuu lopuillaan

Viime kirjoituksesta ehti vierähtää yli kuukausi, se on sitä, kun mitään mainittavaa ei tapahdu, päivät ovat lähes samanlaisia. Kevät etenee täälläkin päin Suomea, lumet ovat lähes sulaneet, jossain paikoissa vielä muutamia lumikasoja löytyy.  Ikkunasta huomasin, että Tornionjoesta jäät 'huilasivat' merelle päin tänään iltapäivällä ja sehän on selvä kevään merkki. Mielenkiintoista seurata, miten tulvatilanne kehittyy, ennakkotietojen mukaan mitään suurta jännitysnäytelmää ei ole tulossa ja hyvä niin.
Käsityörintamalla  hieman hitautta, menossa on pitkä pellavaloimi, josta kudon laudeliinoja ja peflettejä. Kevät saa aikaan sen, että kaappeja penkoo silläsilmällä, että mitä voisi laittaa kiertoon ja jopa ihan roskiin.  Yhdestä kaapista 'löysin' vanhempieni vuonna 1943 saaman häälahjan, kuvassa olevan ns uushopeisen lautasen.

Lautanen oli pahasti tummunut ja kokeilin kaikki tuntemani keinot sen puhdistamiseen.

Ja tällaisen siitä sitten sain, paras puhdistusaine oli hammastahna!

Enempää patina ei siitä poistunut, mutta eihän se ole tarpeenkaan. Lautanen on vanha ja sehän saa näkyä. Niinhän se on meissä ihmisissäkin, 'patina' saa näkyä.
Mukavaa Vappua ja alkavaa toukokuuta.

Lauantaiaamun askareita

Uni kaikkosi silmistä jo aamulla varhain. Olin tehnyt leipä/sämpylätaikinan juuren illalla ja ei muuta kuin jatkamaan taikinan tekoa, samalla tein myös pullataikinan. Taikinat nousemaan ja istuin katselemaan Areenasta taitoluistelun jäätanssiohjelmaa.
Sämpylät ja pullat kun sain paistettua, leipasin vielä isännän iloksi toscapiirakan. Ja eihän me muuta aamiaiseksi sitten otettukaan tänä aamuna. Yksinkertaiset maut ovat parhaita, lämmin sämpylä ja päälle voita! Nam.

Luultavasti tein 'pahan virheen' itselleni, hävitin nimittäin ison määrän reseptejä, joita olen kerännyt jo vuodesta 1972 alkaen!

Leipomus-session jälkeen kangaspuut kutsuivat ja siniset villahuivit odottivat kutojaansa.

Tämä loppupäivä meneekin penkkiurheilua harrastaen, telkusta tulee tuutin täydeltä talviurheilua.
Mukavaa viikonmloppua itse kullekin blogilaiselle, joka näille sivuille 'eksyy'

Saumatonta yhteistyötä

Tässä me taasen Eskon kanssa ehdään saumatonta yhteistyötä, hän on verraton apulainen huivien hapsujen solmimisessa. Juuri sopivan painoinen ja kokoinen apulainen.

Muut apulaiset ovat sakset, mitta ja parsinneula- näillä työ etenee melkein leikin lailla.
Ensimmäinen erä sinipohjaisia, villaisia Lapin huiveja valmistuu.

mummun mussukoiden sukat

Muutamat sukat saatu valmiiksi, rakkaille mussukoille
Nämä on Nikille, koko 24

Tässä on Tomaksen sukat, ko 43

Ja nämä saa Matias, koko46

Kaikissa käytetty jämälankoja, seiskaveikkaa ja Nallea.  Kahdelle 'mussukalle' sukat ovat vielä työnalla

8.3.2019 -

Tänään oli sellainen aamu, että oli ihan pakko alkaa leipomaan- ihan vain naisten päivän kunniaksi.

Kukkuu, mitähän täältä alta löytynee?

No tällaista, ihania tuoreita sämpylöitä!

Tämän hauskan leivinliinan olen saanut äidiltäni vuoden 1981 jouluna,  näin ne muistot kulkee....

Tässä ohje näihin makoisiin sämpylöihin. Ohje on leivälle, mutta sämpylät valmistuu samalla ohjeella.

Hyvää naisten päivää....

maaliskuista aamua

Niin se vain kevät etenee - jos etenee - pakkasta -10 astetta ja lunta satelee. Maaliskuu alkoi ja vanha kansan loru  sanoo, että maaliskuu maata näyttää, tiedä häntä, ei ainakaan tällä leveysasteella. Talitintit ovat kyllä jo aloittaneet titityynsä.
Olen sopinut itseni kanssa, että tänä vuonna opettelen olemaan eläkeläinen, sopimusta on melkoisen vaikea pitää, opettelua helpottaa tv:n urheilutarjonta. Tänään kuitenkin kangaspuut kutsuvat ja viimeinen huivi sarjasta - miehet mielessä - valmistuu.
Ruoka-asioissa 'Kevyt ruokavuoteni' jatkuu.  Alkuviikosta keitin kasvishernekeiton keltaisista 'papuska' herneistä. Siinä sitä on oikea voimaruoka, ihan kotimaisista aineksista, löytyy proteiinia ja on vähäkalorista. Keitin ison satsin ja laitoin pakkaseen monta 'proteiiniannosta'.

Mukavaa alkanutta maaliskuuta ja kirjoitellaan.....

Tänäänkin olen töissä purkaamossa....

No nyt ei enään pauku pakkanen, lämpötila on +-0 ja tietty, lunta sataa....  talvella on tapansa, jos ei pauku pakkanen, niin se on sitten lumipyry tai -sade. 
Silloin tällöin tekee mieli laittaa ns vanhanajan ruokia. tänään päätin tehdä 'lappapuuroa' ja mehuun käytin punaisia viinimarjoja. Siellä se nyt puurokattila on ulkona jähtymässä ja sitten vain vatkaaminen  niin a vot herkullinen jälkiruoka on valmiina.
Olen ahertanut huiviloimen kanssa, en ole ollut tyytyväinen kuviointiin, joten nyt mene työskentelemään 'purkaamoon' ja pomitun sidoksen  purkaminen on ihan yhtä hidasta kuin kutominenkin. Sen tästä saa, kun on täydellisyyden tavoittelija.
Tällaista kudoin, ja en ole tyytyväinen....

Eihän tässä muuta, kuin piirtämään ja suunnittelemaan toisenlaista kuviota.  Onneksi telkusta tulee taas lempiohjelmiani,  urheilua! Siinä samalla kun seuraa hiihtoja, mieli lepää ja valmistuu sukkia jämälangoista.  Nikki saa tällaiset sukat, näyttävät tosi isoilta, mutta koko on 25 ja lankana Nalle-lankaa. Nikin äiti saa samanlaiset.

Eilinen päivä oli pyhitetty 'purkaamolle' ja leipomiselle. Leipominen rentouttaa mieltä ja unohtuu tuo kuvion suunnittelu kaulahuiviin. Niin, pullaa ja sämpylöitä, maistuvat taivaallisilta lämpiminä. Sämpyläänkin kun laittaa voita väliin, niin muuta ei tarvitse.....

Antoisaa pyhäpäivää itse kullekin blogilaiselle.