Kesää on vielä jäljellä

Tervehdys aurinkoisesta ja lämpimästä Torniosta. Koko päivän aurinko on meitä lämmöllään hellinyt ja vieläkin, piti jo tulla sisälle vilvoittelemaan. Tämä kesä on ollut sellaista puoliksi lomailua ja on sellainen tunne vire, että mitään ei saa käsityöpuolella tehdyksi suoraan sanoen - ihan laiskottaa -.
No kuitenkin yhden loimen lopun sain kudottua ja työt viimeisteltyä ompelemalla ja seuraavaksi odottelee uuden loimen luonti tilaustyölle.
Lankoja värjäsin ihan hetken mielijohteesta. Ensin tein väriliemen koivunlehdillä not 1 ja 2. Sitten lisäsin ko liemeen pietaryrtin kukkia ja keitin liemen uudelleen ja laitoin siihen aikaisemmin pihlajanlehdillä värjäämäni langan, se on tuo  no 3 ja no 4 on  pihlajanlehdillä aikaisemmnin )v. 2002) värjäämäni lanka, mhin väriin en ole ollut tyytyväinen.

Pojan pojat ovat tulleet meitä ilahduttamaan yhdeksi viikoksi. Alkukesästä sanoin heille, että kun te ootte sellaisia maailmanmatkaajia, niin varmaan osaatte tulla junalla Kemiin?  Ja niinpä me saimme sähköpostiini viestin viikko sitten, että he ovat Kemin rautieasemalla  tiistai-iltana ja heillä on pyörät matkassa. Ja kysymys lopussa, onhan papalla pyöräteline autoon?  No ei ollut, mutta ihana naapuri lainasi omaansa ja sieltähän ne 'mummun pojat' sitten noudettiin. Ja on sitten pyöräilty - pojat ja mummu! Kävin heille näyttämässä kunnon 'maastoradan', itse en kuitenkaan maastokierrokselle lähtenyt.
Aikaisemmin ollaan aina mitattu ja vertailu pituuksia pappaan ja mummuun nähden, nyt vertailtiin kenkiä! Kyllähän ne meistä ohi kasvaa ihan hetkessä.

Ihania kesäpäiviä

Nyt on kuulkaat niin kaunista ja lämmintä kesää, että käsityöt ovat joutaneet ihan nurkkaan asti. Sukan tekelettä yritin jatkaa, mutta ääh, ei huvittanut. Sitten virkkasin muutamia isoäidinneliöitä paju-nimisiä ruutuja, ei sekään erityisemmin kiinnostanut. Otin pokkarin käteen, laitoin auringonottopaikkaani  patjan ja siinä vain köllöttelen ja nautin Kaari Utrion Paperiprinssistä ja auringosta. Nyt on kesä!
Mieleni vipeltää vielä muutaman viikon takaisessa lomamatkallani  Albaniassa ja sen jälkeen Espoon suunnalla vietetyssä ajassa  'koira-mummuna'. Olimme puolison kanssa nelisen viikkoa pois kotoisista maisemista ja kyllä se meitä virkistikin, kovasti. Ihana tulla takaisin kotiin ja ihan niihin tavallisiin rutiineihin mitä meille itse kullekin vuosien saatossa syntyy.
Laitan tähän muutaman kuvan Albanian matkaltani

Tässä kuvassa on Unescon maailmanperintökohde Berat, pojan perheen kanssa teimme sinne päiväretken, https://fi.wikipedia.org/wiki/Berat

Durresin rantahietikolla iltakävelyllä, lämpötila + 28 astetta ja takana auringon lasku Adrian mereen

Tämän upean liinan, sain miniäni äidiltä. Liiina on tehty neuleena, uskomattoman upea käsityö.

Ja täällä viimeisenä kuvaa Albanian eteläosasta, missä Joonianmeri hohtaa turkoosina.

Mukavia kesäpäiviä teille kaikille lukijoilleni, tänäänkin on luvassa kaunis, aurinkoinen ja lämmin kesäpäivä. Eilen pesemäni matto kuivuu hyvää vauhtia näillä 'keleillä'.

Lomailua

Huomenta täältä Kaukalahden kulmilta. 'Marjetoiden talonmiespalvelu'  jatkuu, joten postailu jää vähäiseksi ja käsitöiden tekeminen vielä vähäisemmksi. Onneksi Stella-koiramus tarvii lenkkejä, ja piha-alue 'raivaamista' joten ulkoilua tulee harrastettua ihan kiitettävästi.
Mukavia heinäkuisia hetkiä lukijoilleni toivottelen.

Juhannuksen taikaa

Haluan toivottaa oikein hyvää kesää ja Juhannuksen aikaa teille kaikille tällä oheisella runolla, jonka poimin Positiivareiden sivulta.

MUUMIPEIKON JUHANNUSRUNO Pään painan ruohikolle ja oion jalkojain. En jaksa pohdiskella, mä tahdon olla vain. Sen viisaammat voi tehdä, mä päivän kultaan jään. Mä tunnen kaikki tuoksut ja luonnon loiston nään. Voi leikitellä mielikseen, voi ottaa jättää paikoilleen tai olla niin kuin luonnostaan ja maata vaan. Mä peikko siihen uskoon jään, on maailmaa tää minkä nyt mä nään. -Tove Jansson

Nyt tämä tuore Isoisoäiti lähtee lomaselle, muistakaa nauttia kesästä ja auringosta ja myös vesisateestakin, koska sekin kuuluu kesään.

Mökkireissulla koettua

Tervehdys, pistäydyimme puolison kanssa Lapin perukoilla, eli mökillämme. Tutkailin säätietojen ennusteita ja totesin, että nyt on hyvä hetki piipahtaa tarkastelemassa, jättikö 'Salomon'-myrsky mökkialueen rauhaan? Kyllä jätti.  Onneksi kaikki oli siellä kohdillaan.
Parina päivänä saimme nauttia kauniista alkukesän säästä. Sääennustehan lupasikin perjantaille valtavaa vesisadetta yli koko Lapin läänin, joten pakkasimme reput torstai-iltana, tallustelimme pitkostpuita pitkin autolle ja ajelimme iltayöstä kotiin.
Monenlaista pientä tapahtumaa mahtuu kahteen päivään. Keskiviikkoaamuna aamulenkillä ollessani kuulin melkoista 'motkotusta' yläilmasta ja hups, 12 joutsenen parvi lensi ylitseni hyvin matalalla ja suuntana oli mökkijärvemme! Sinne he saapuivat  aamupalalle. Toista tuntia sai seurata heidän touhujaan. Aamun konsertti tarjosi Joutsenten 'koikotusta' Käen kukuntaa ja Kukko kiekui yhden talon pihalla, ilmeisesti halusi tuoda omat kommentinsa Joutsenille?
Luonto ja luonnon  tarkkailu on mökkielämän parhaita puolia. Voit istua saunan rappusilla ja kuunnella luonnon tarjoamaa konserttia ja nauttia siinä samalla kuksallisen kahvia ja makustella juuri paistettuja muurinpohjalättyjä. Salankijärvi oli kalojen suhteen anteliaalla päällä, joten lounaaksi oli tarjolla savustettuja ahvenia ja uusia 'pottuja'.

Muurinpohjalättyjen paistoa

Nokipannukahvit tulollaan

Savustettuja ahvenia a la Salankijärvi

 Kyllähän sitä näillä eväillä taas jaksaa eteenpäin tallustella.

Kesä ja sääsket ovat täällä

Nii-in, vihdoinkin täällä on kesä - ja sääsket, nuo ihanat inisijät. Onpahan linnuille ruokaa. Kello on viiden kieppeillä, aurinko paistaa ja on niin vihreää. Sinitiainen lentelee pesäpönttöön  sisälle ja ulos, saas nähdä, saammeko 'vuokralaisen' seurattavaksemme. Leikkasin eilen nurmikon ja nyt orava ryntäilee sinne-tänne, menin vissiin hänen ruokavarastonsa sotkemaan.
Olimme puolison kanssa kotimiehinä pojan perheessä ja parisen viikkoa siellä vierähti, Espoossa nimittäin. Siellähän oli täysi kesä, Tuomi ja Pihlaja olivat kukkineet ja näytti siltä, että myös kesän kukkaset olivat kukkimisvaiheen ohittaneet. Lupiini aloitteli kukkimista ja tietysti Lupiininien kohdalla ajattelin, millaista väriä niistä tänä kesänä saisi?
Täältä kun lähdimme, koivuissa oli sentin kokoiset silmut ja takaisin kun tulimme, täysi lehti. Pohjoisen alkukesä karkasi meiltä, joten on aivan 'pakko' lähteä mökille saunomaan, jotta jotain tästä alkukesäsästä jäisi mielen sopukoihin.
Pojanpojat olivat riemuissaan kun saivat olla papan ja mummun hellittävänä ja me saimme papan kanssa osallistua heidän koulun kevätjuhlaan. Pojat käyvät kansainvälistä koulua Espoossa, jo heidän koulumatkan kulkeminen oli meille 'elämys'.
Tuohon kahden viikon jaksoon osuivat hienot, helteiset päivät, saimme kokea jopa +28 asteen lämpötilan, joka tuntui jo ihan liian kuumalta!  Stella-koirimuksen kanssa oli ihana lenkkeillä, tässä pari kuvaa lenkeiltämme.

Tähän suuntaan Stella halusi lähes joka aamu.

Espoon Kartanon alueelta löytyy myös tällaisia ihania vanhoja rakennuksia.
Hyvää alkanutta kesäkuuta.

Kiviruusun lumoissa

Olimme viikko sitten puolison kanssa kevätretkellä mökkimaisemissa. Jo totuttuun tapaan suunnittelimme tekevämme päiväretken Puljutunturin laavulle. Ja kuten aikaisemmassa postauksessa kerroin, lumiesteiden vuoksi ei ihan laavulle asti jaksettu lumessa rämpiä, vaan pidimme kahvituokion sopivaksi katsomassamme kohtaa ja nautittiin upeasta Lapin luonnosta ja kauniista, aurinkoisesta kevätpäivästä.
Näppäilin kännykkäkameralla kuvia heräilevästä luonnosta sieltä täältä ja sitten silmiini osui kaunis kivi, johon jäkälä oli tehnyt ruusun. Tämä kiviruusu lumosi minut täysin!

Luonnontaidetta parhaimmillaan ja josta saan valtavasti innostusta tuleviin töihini.