Elämä?

Huomenta blogiystävät. Olen pysähtyneessä tilassa. Suruviesti läheisen yllättävästä poismenosta järkytti ja samalla pysähdytti miettimään elämän ja olemisen tarkoitusta. En pysty edes käsitöitä tekemään, ajatus kulkee lapsuudesta tähän päivään ja itkettää.

Reissuun lähdössä

Huomenet! Olen juuri pakannut matkalaukkuni valmiiksi ja aamujunalle suuntaan. Matka kohti Joensuuta alkaa ja koko päivänhän sitä junan kyydissä saa istuskella. Reitti on Kemi-Oulu-Kuopio-Pieksämäki-Joensuu!  Muutama vaihto, jotta ei ihan pää kokonaan turru.
Olin suunnitellut, että ajelen omalla autolla, mutta nämä ilmat nyt vaikuttavat sellaisilta, että junan kyyti on parempi valinta.
Takaisinpäin tulen hieman suorempaa reittiä, eli Joensuu-Kajaani-Oulu ja Kemi. Ja tottahan toki käsityöt on matkassa mukana, olen pakannut laukkuun muutaman kerän Nalle-lankaa ja sukkapuikot, kyllä sitä nyt sukat tai säärystimet saa matkan aikana tehtyä, toivottavasti kahdetkin!
Mukavaa viikonloppua lukijoilleni!

'Saumatonta' yhteistyötä

Huomenta vaan teille kaikille blogiystävilleni!
Tämä aamu alkoi ankaralla luomistyöllä. Yöllä oli satanut lunta (15 cm) ja tuuli oli sen pyöritellyt mahtaviksi kinoksiksi talon edustalle ja etuoven eteen (n. 30 cm). Illalla jo puolison kanssa sovittiin, että lumityöt jaetaan, jotta siitä ei tulisi aivan liian raskasta kummallekkaan meille. Ja kun mie olen tällainen aamunvirkku, niin kävin oman osuuteni tekemässä ja siinähän sitä vierähti lähes tuntinen. Loput saa puoliso ahertaa. 
Ja kun tulin sisälle ulkoa,  aloin 'tekheen saumatonta' yhteistyötä Eskon (Valtaoja) kanssa. Mie tein työtä ja Esko oli statistina. Tällaista jälkeä met saimma aikaiseksi.

Villaisen hartiahuivin hapsujen solmimisvaihe on menossa.  Tämä on tilaustyö ja asiakas on valinnut todellakin kauniit ja ajattomat värit huiviinsa. 
Kangaspuut ovat tällä hetkellä lepotilassa, mutta kohtapuoleen työt jatkuu punaisten huivien kanssa.
Hyvää alkavaa helmikuista viikkoa.

Arkiruokaa 'loimien lomassa'

Käsityörintamalla jatkuu huivien kutominen ja uuden huiviloimen luominen ja kudontavalmiiksi laittaminen. Välillä pitää tehdä muutakin ja niinpä päätin valmistaa arkiruokaa kotona olevista materiaaleista. Kysymyksessä on helppotekoinen kasvislasagne ja annan tässä reseptin kuvien kera!
Tämä ohje on ollut Kotilieden numerossa 10/2010.

Näitä tulet tarvitsemaan:
12-16 lasagnelevyä

Kasviskastiketta varten:
1 sipuli ja 2 valkosipulin kynttä
1 (tai useampi) porkkana ja pala (n 100g) juuriselleriä + muita juureksia mistä tykkäät
1 vihreä tai keltainen kesäkurpitsa ripaus suolaa
2 rkl oliiviöljyä, 1 prk (n. 400 g) tomaattimurskaa,  3 rkl makeaa chilikastiketta
1 dl vettä + ripaus suolaa ja rouhittua mustapippuria

Juustoseos:
1 prk (400 g) raejuustoa
2 dl maitoa + 1 ps (150 g) emmentalraastetta

Mie teen näin,  ensin valmistan kasviskastikkeen.  Kuorin ja hienonnan sipulit. Kuorin ja raastaan juurekset + kesäkurpitsan karkeaksi raasteeksi. Laitan paistinpannuun ensin kesäkurpitsaraasteen ja annan nesteen poistua ja palojen saada hieman väriä ja samalla lisään hieman suolaa.... siirrän 'soseen'  toiseen astiaan

Sitten laitan paistinpannuun sipulit ja juuresraasteen ja annan niiden paistua/muhia käännellen muutaman minuutin verran,

Tämän jälkeen otan käyttöön kasarin ja laitan siihen ensin vettä (1-1,5 dl)  ja sitten kaadan sinne tämän muhineen juuresraaste-sipuli paistoksen, tomaattimurskan, chilikastikkeen ja mausteet ja annan niiden porista ilman kantta muutaman (n 5) minuutin verran.  Sen jälkeen lisään joukkoon kesäkurpitsanpalat  ja nostan koko komeuden jäähtymään.

Seuraavaksi valmistan juustokastikkeen, sekoitan kulhossa raejuuston, maidon ja emmentalraasteen.
Voitelen lasagnevuoan, ladon kerroksittain lasagnelevyjä, kasviskastiketta ja juustoseosta. Päällimmäiseksi laitan juusto- ja kasviskastiketta sekaisin ja kourallisen  juustoraastetta.

Koska meillä on leivinuuni, valmistan tällaiset hieman aikaa vaativat paistokset silloin tällöin leivinuunissa. Lämpötila nousee noin 160-170 asteeseen, pidän paistosta siellä noin 40 minuutista yli tuntiin, tarkistan välillä, miltä paistos näyttää ja tuntuu.

Ja tässä lasagne on syömävalmista

Toivottavasti innostuit valmistamaan tällaista helppotekoista ja maistuvaa arkiruokaa.

Ja sitten se käsityö, siitä sitten toisella kertaa, onhan se tämä  ruoan valmistuskin melkoista käsityötä?

Joku asia onnistuu, joku asia ei?

Aloitan tuosta, mikä ei onnistunut! Kaapissani on ollut jo monta kuukautta pari muovikassillista sipulin kuoria, toinen kassi sisältää keltasipulin kuoria ja toinen kassi on täynnä punasipulin kuoria odottamassa lankojen värjäys inspiraatiota. Tarvitsen kovasti vihreitä sävyjä lankoihini ja niinpä päätin kokeilla vihreää väri punasipulin kuorilla. Ei onnistunut, ainakaan vielä. Sain ruskean vihreitä sävyjä, mutta en sitä kaunista, kirkasta vihreää.... Päätin olla lannistumatta ja kokeilla uudestaan - joskus - ehkä kesällä!

 Hyviä värejä nytkin tuli, mutta ei sitä mitä etsii. Kuva vääristää lankojen värejä, ovat enemmän vihreään kuin ruskeaan taittuvia, ja näyttäisi siltä, että päivä päivältä vihreä sävy tulee enemmän ja enemmän esille, mutta ei kirkasta vihreää - harmi.

Ja sitten se mikä onnistui! No se oli makoisa kasvispata. Ohessa muutama kuva materiaaleista ja sitten kuva lopputuloksesta!

Tästä se alkaa! Huomaatko perunan muodon, oli niin sydämellinen että pakkohan näistä on hyvää tulla!

Juurekset paistumassa öljyssä

ja sitten paprikat vuorostaan

Sitten molemmat pannulliset yhdistetty kasariin, tilkka vettä mukaan, oreganoa ja muut mausteet....

joita olivat kuvassa olevat!








Ja hyvää tuli, siis onnistuin!
Tätä kasvisruokaa on helppo tehdä, pilkot vaan erilaisia kasviksia paistumaan ja kiehumaan ja maustat niillä mausteilla joista pidät! Aikaa menee vain puolisen tuntia ja kaikki on valmista syömiseen!
Hyvää alkavaa viikkoa!

Täys tohina päällä

Ainakin sen vaikutuksen saan, kun teidän blogejanne luen! Oma aikani on mennyt pajan puolella kangaspuiden kanssa ahkeroidessani. Jotain pientä valmistuu myös sohvan nurkassa istuessani. Koska en osaa pyörittää peukaloitani, niin sitten pyöritän kudinpuikkoja!
Kasvivärjättyjen lankojen 'hävitystyö' jatkuu,  säärystimiä niistä olen tehnyt, tässä kuva eilen valmistuneista->

Säärystimien alla on torkkupeitto, neule, jonka vihdoinkin sain valmiiksi. Peitossa olen käyttänyt kolmea erilaista lankaa yhdessä ja toiveena oli, että pinta näyttäisi turkikselta. Langat olivat Ylistaron kehräämön ohut villalanka, Pirkanmaan ohut villalanka ja Tekstiiliteollisuuden lenkkialpakka. Villalangat olen ostanut jo ainakin 10 vuotta sitten, alpakka on tuoreempi hankinta. Peiton koko on noin 85 x 160 cm ja painoa siinä on noin puolisen kiloa. Kuvioneule on 2 oikein 2 nurin helmineuleena.
Kohta alkaa ampumahiihtoa telkusta ja sohvan nurkassa odottelee seuraavat säärystimet....
Mukavaa alkanutta viikkoa teille ahertajat!

Yhteenvetoja menneeltä vuodelta

Vuosi sitten vakaasti päätin, että kirjaan ylös kaikki tekemäni käsityöt! No miten sitten kävi? Tammikuussa kirjasin ylös neuletyöt, eli muutamat sukat ja säärystimet, kuvia en tietenkään muistanut ottaa, e -hen. Sen jälkeen olen autuaasti unohtanut koko kirjaus-systeemini, kunnes muutama viikko sitten törmäsin listaani täällä netissä. Että se siitä 'uuen vuoen luppauksestani'.

Toisena käsityölistauksen aiheena oli kirjata ylös kaikki kangaspuissa tapahtuvat työt, ne olenkin aika kiitettävästi kirjannut. Kudontatöistä pidän yllä kansiota, jossa olen hyvinkin tarkasti kirjannut loimet, sidokset ja tuotteet. Sieltä on aina hyvä tutkia asioita uutta loimea suunnitellessa.
Tässä kuva viimeisimmästä loimesta, joka nyt on sitten jo osittain kudottunakin.

Kolmas kirjauskohteeni on ollut jo monen vuoden ajan liikuntakilometrit ja ajat! Aikaisempina vuosina kirjasin kilometrit ylös almanakkaan, mutta viime kesäkuussa pojanpojat asensivat mummun kännyyn 'Pedometer' ohjelman ja opastivat sen käytössä. Aloitin ko ohjelman käytön 11.6.2015 ja 31.12.2015 oli Pedometerin mittariin kirjautunut 933,5 käveltyä kilometriä. Liikkuminen on minulle elämäntapa. Lähes päivittäin teen ainakin jonkin mittaisen aamulenkin ja jos se jostain syystä ei ole mahdollista, tuntuu siltä kuin tärkeä työ olisi jäänyt tekemättä. Varsinkin lonkkaleikkausten jälkeen sanonta 'liike on lääke' on kohdallani tullut entistä tärkeämmäksi.

Neljäs ja ehkäpä tärkein päätökseni oli pudottaa painoa n 10 kg. Aloitin tammikuussa vähentämällä pullan ja karkin syöntiä ja lisäämällä hieman liikuntaa. Pikkuhiljaa paino alkoi putoamaan ja ennen joulua saavutin tuon 10 kg:n rajapyykin. Alkupainoni oli 73,5 kg ja nyt se sitten on 63,4 kg.
Tälle, nyt alkaneelle vuodelle, en ole mitään erikoisia päätöksiä tehnyt, samalla systeemillä mennään kuin aikaisempikin vuosi, yritän saada painoni pysymään tuossa luvussa  ja voi olla, että nyt alan kirjaamaan kansioon ylös myös neule- ja virkkaustyöt, sekä ottamaan kuvia niistä!!
Saa sitten vuoden päästä nähdä miten muorin päätökset ovat pitäneet.