Mistä on nätit sukat tehty.....

 Resepti

100 %:n villalankaa (Suomen lampaan),
50 g  oranssia   - värjätty krapilla
30 g persikkaa  - värjätty krapilla ja pietaryrtin kukilla
30 g keltaista    - värjätty pietaryrtin kukilla
30 g beigeä      -  värjätty tomaatin varsilla ja mesiangervolla
30 g harmaata  -  värjätty tuomenmarjoilla

Luo 42 silmukkaa puikoille 4, kudo 10 krs joustineuletta 1oikein 1 nurin
ja sitten anna luovuudellesi valta!

Ps...
Löysin lankalaatikostani aivan ihanan ja erikoisen värisen harmaan lankakerän, lapussa luki: värjätty tuomenmarjoilla ja jo vuonna 1997. Muistelin värjäystapahtumaa, väriliemi oli kiinnostavan näköinen ja minulla ei ollut enään kuin yksi tummanharmaa lankavyyhti, pudotin sen väripataan.... ja nyt vuosien jälkeen  huomaan sen ihanan värin, joka inspiroi minut näiden ylläolevien sukkien leivontaan!

Hyvää Pääsiäistä!

Tämän nostalgisen (noin 20 vuoden takaa) piirustuksen kuvilla ja sanoilla toivotan itsekullekin leppoisia vapaa- ja pyhäpäiviä!

sukkia, vieläkin....

Sukkatehtailu jatkuu.. löysin lankavarastostani erikoisen värisen lankakerän, johon olin laittanut lapun ja siinä luki:" taula- ja sysikääpä, värjätty 18.8.1993 - kuparipuretus". Värjäyspaikkana oli kotini Kemijärvellä ja käytin kaivovettä, joka oli hyvin rautapitoista. Onko rautapitoisella vedellä vaikutusta väreihin?
Väri no 1= taula- ja sysikääpä, 2 = tomaatinvarret, 3 = krappi+kokenilli ja 4 = pietaryrtin kukat.
Tässä kuvaa aloitetuista sukkaneuleista.

 Muistot valtasivat mieleni, kun löytämääni kääpävärjättyä lankakerää käsissäni pyörittelin. Isäni oli innoissaan värjäämissessiostani, hän auttoi tulipaikkojen tekemisen kanssa ja vinttasi kaivosta vettä kaverina. Äitini ihmetteli touhujani ja samalla muisteli nuoruuden aikojaan. Hän oli mummuni kanssa värjäillyt villalankoja ryijyjä varten.
Tähän värjäystapahtumaan liittyy vielä yksi kiva muisto! Värjäsin lankoja myös kalliokarveella ja sormipaisukarveella. Olin laittanut värjätyt langat yöksi kuivumaan tikapuille ja maton piiskaustelineelle. Aamulla kun menin kääntelemään lankoja, niin osa värjätyistä langoista puuttui! Oli aivan ns äimänkäkenä. Kuka ne oli voinut viedä? Porukalla etsimme niitä, mutta ei löytynyt.
Kotini pihaa kiersi kiviaita. Seuraavana vuonna yksi vyyhdeistä löytyi aidan takaa, ja yksi vyyhti löytyi pihan perällä olevan varastorakennuksen sisältä ja yksi siellä olevasta oravanpesästä! Oli varmaan ollut oravaemon mieleinen väri pesän sisustukseen.

Kevään inspiroimat tuhotyöt!

Jossain vanhassa sanonnassa on, että 'maaliskuu maata näyttää'! Täällä päin Suomea se ei kyllä pidä paikkaansa, lunta on vielä lähes puolimetriä virallisessakin mittauspisteessä. Aurinko kuitenkin näyttäytyy ja antaa virtaa ja inspiraation tunteita. Aikaisemmassa jutussani jo tuskastuneena  pähkäilin, että mitä noista 100 % villalangoista oikein tekisi? Kiitos Ilonalle kommentistasi, kyllähän tuollaisesta langasta sukkiakin voi tehdä.
Ja niinpäs aloitin heti lankojen tuhoamisen, kuvia alla 'tuhotöistä'.

Ensin kuva säärystimistä, pohjana näissä on se vanha, valkoinen Rondon Impivaara lanka ja sitten kuvioiden värit tulevat nokkosella/koivunlehdillä, tomaatinvarsilla ja krappi-kokenilli yhdistelmällä värjätyistä vilallangoista

Seuraavana on vuorossa kuva vanttuista, näissä on käytetty vain noita yllämainittuja kasvivärjättyjä lankoja. Kuvioita yritin kokeilla monenlaisia. Vanttuiden malliin on yhdistetty lovikkavanttuiden ja ns 'kainuun lapasten' ohjeita. Nuo vanttuiden suut ovat sitä 'kainuun lapasten' matkintaa. Oranssi värihän on tietenkin vain krapilla värjättyä lankaa. Lopuksi karstasin käsin vanttuut sisäpuolelta ja hieman myös ulkopinnaltakin.

Ja sitten lopuksi sukkien aloitusta, samat langat kyseessä. Tämä lanka on sen verran vahvaa ja värjätessä huopunutta, että sukkaohjeen otin Novitan Isoveli perussukkien neuleohjeesta.

Palaan vielä tuohon krappi-kokenilli liemessä värjättyyn lankaan, tosiaan olen sen värjännyt ensimmäisellä värjäyskurssilla v. 1992. Siinä on aivan ihana suklaanruskea väri ja tosi hyvin pysynyt.

Että tällaisia tuhotöitä täällä nyt harrastetaan. Tällaisissa töissä ei haittaa vaikka lanka onkin hieman huopunut, ovatpahan tosi lämpimiä lämmittimiä!

Ajatuksia

Joskus on vain hyvä pysähtyä ja kuullostella itseään, mitkä ovat mietteet ja tuntemukset.  Tällainen vaihe on nyt itselläni menossa.  Mielessä paljon ideoita villalankojen 'hävitykseen', kun saisi vain ajan riittämään kaiken kivan kokeiluun. Olen värjäillyt villalankoja ja parisenkymmentä vuotta ja silloin alkuaikoina värjäsin suhtkoht vahvoja lankoja, joista nyt mietin - mitä tekisi -?  Aloitin säärystimistä,  hyvät niistä tuli, seuraavaksi on menossa vantuskokeilu, lupaavalta vaikuttaa sekin kohde. Sukkia niistä mietin, mutta kun ovat 100% villaa,  niin kestävätkö kulutusta? Ja niitä kasvivärjättyjä lankoja on ja on ja on. Lisäksi löytyy muutama kilo kehräämöltä suoran ostettua  luonnon mustaa ja ruskeaa suomenlampaan villalankaa. En voi ymmärtää itseäni, mitä mie olen ajatellut tehdä moisella lankamäärällä!  Mie luulen ja uskon, että meillä kaikilla käsityötaitoisilla on tämä sama vaiva? Meinaan se, että materiaaleja löytyy pilvin pimein ja mietteitä, mitä niistä tekisi.
Tässä kuvaa työpöydältäni, siinä on välikäsitöitä.

Aina kun menen pajan puolelle, istahan virkkaamaan muutaman kerroksen ja saan positiivista virtaa touhuihini ja ajatuksiini. Tuosta mustasta tulee jossain vaiheessa tyynynpäällinen ja nuo pienet lappuset ovat menossa yhteen hyväntekeväisyys-juttuun.
Tänään on vuorossa hiihtolenkki ja sen jälkeen taas kangaspuut ovat täydessä toiminnassa.

Maaliskuu on jo menossa hyvää vauhtia ja kohta ollaan puolessavälissä. Ja juuri nyt tuntuu siltä, etten ole saanut mitään käsitöitä tehtyä. Tietenkään se ei pidä paikkaansa, sillä kangaspuissa on valmistunut useita villahuiveja Lapin väreissä ja yksi kaulaliina kokeilu, samaan loimeen. Nyt on juuri menossa pitkä kaulahuiviloimi, materiaalina tietenkin TeTen silkkivillalanka Elegia, mutta kun kaulahuivit ovat vielä kudontavaiheessa, niin siksi on sellainen tunne, ettei mitään ole tehty!
Aurinkoiset ilmat ovat saaneet ulkoilemaan normaalia pidempiä lenkkejä ja hiihtokausi on avattu ja kilometrejäkin on jo kertynyt ihan mukavasti. Tässä lähettyvillä on aivan ihana, perinteisen hiihtotavan latu.
Se on tuolla ns 'ruottin' puolella ja lenkille tulee mittaa noin 10 km. Miedän asuinalueella on myös ulkoilualue ja sieltä löytyy pururata, joka talvella muuttuu hiihtoladuksi. Muuten hyvä, mutta siellä on muutama hyvin hankala mäki, joita en enään uskalla laskea.
Valittelin tuossa alussa, käsitöitteni näkymättömyytttä, hiihtokilpailuja katsellessa ja kuunnellessa aloitin tekemään säärystimiä. Löysin nimittäin kätköistäni tämän vanhan Rondon Impivaaran langan! Ja voi miten ihana sitä on neuloa. Kuvioiden värit tulevat nokkosella ja tomaatinvarsilla värjätyistä langoista. Olen nämä langat värjäillyt joskus 2000-2001 välillä.

Kuvan valotus ei oikein onnistunut, mutta tällaista on tulossa. Tuohon punaruskeaan lankaan olin kirjoittanut vuoden 1992? Ja värin nimeksi krappijuuri + violetti. Hyvin näyttävät nämä luonnonvärit langoissa pysyvän.
Mukavaa tulevaa viikonloppua teille kaikille lukijoilleni.

Voihan .....vuotava nenä

Olen säästynyt monta vuotta flunssalta, en edes muista milloin olisin ollut nuhanokka. Mutta nyt! En voi uskoa todeksi, että sain tällaisen, tosi vuotavan nuhan. Olo tuntuu kuumeiselta ja kun mittasin sen, lukema on 35.13!
Se siitä - kuumeesta - meinaan. Ei auta muu kuin ottaa särkylääkettä ja toivoa, että olo alkaa helpottumaan.

Onneksi ehdin luoda sinisen huiviloimen perjantaina, nyt vain odottelen hieman parempaa olotilaa, jotta hommaa voisi jatkaa.
 Pari kuvaa loimesta:

Tässä ns loimiletti, kuvan otin ulkona, jotta värit tulisivat luonnonmukaisesti esille.

Tässä lähikuvaa loimesta siinä vaiheessa kun loimi on vielä luomapuissa.
Sormet syyhyää jo niisimiseen jne, toivottavasti huomenna on jo sellainen päivä, jolloin saisin homman etenemään.
Mukavaa alkanutta viikkoa itse kullekin.