2 yötä vielä Jouluun....

Kuvan tonttutyttö on sytyttänyt tuikun palamaan ja odottelee viestiä joulupukilta. Voi olla, että joulupukki ohittaa meidän talon tänä jouluna, mutta eihän sitä koskaan tiedä...... kahden päivän päästä ollaan viisampia tämänkin asian suhteen.
Tottapuhuen, aion raahata puolisoni tänään paitakauppaan ja ostaa hänelle pari arkipaitaa. Olen nimittäin kyllästynyt hänen harmaisiin ja hyvin, hyvin  kuluneisiin paitoihin. Yritin jo kerran hävittää toisen paidan, mutta hän sattui vilkaisemaan roskakoriini ja huomasi sen siellä..... argh...  Pitäkää peukkuja puolestani!
Lauantaina satoi lunta  noin kymmenisen senttiä ja kun pakkanen on kiristymään päin, saamme mekin täällä  Perämeren pohjukassa valkoisen joulun.  Joulukuusi on haettu ja eiköhän se tänään kanneta sisälle odottelemaan koristeita.
Vuosien kuluessa joulun vietto muuttaa muotoaan, kaukana on se aika, jolloin lapset olivat pieniä ja joulutouhut sen mukaisia, oli jännitystä, odotusta, vilinää ja melskettä, niinkuin lapsiperheissä tulee ollakin. Nykyisin joulut ovat rauhallisia ja nautitaan kiireettömyydestä ja olemme kaksistaan. Luultavasti kaivamme valokuvakansiot esille ja muistelemme 'lapsellisia jouluja'.
Kuvan tonttutytön tavoin toivotan teille blogini lukujoille  oikein Hyvää Joulun aikaa.

Joulunalus touhuja

Terveiset pääkaupungin hulinasta! Toistaviikkoa siellä vierähti, puolet ajasta olin myymässä tuotteitani PopUp ILO Joulutori-tapahtumassa ja toisen puolen ajasta nautin lastenlasteni seurasta. Ihanaa tulla kotiin ja aloittaa pienet jouluvalmistelut, joita ei nyt järin paljon olekaan. Vuosien kuluessa perheemme  Joulun vietto on pelkistynyt hyvin yksinkertaiseksi ja nautimme siitä. Muutamia perinteisiä tapoja tietenkin on, aito joulukuusi pitää olla ja se haetaan pari päivää ennen jouluaattoa, kuusen koristelu aattona kuuluu puolison joulutouhuihin. Joulupiparit olen jo aikaisemmin leiponut ja osan niistä laittanut visusti talteen, jotta jotain säästyisi pyhien ajaksikin, joulutortut paistan tarvittaessa ja ostan valmiina pienen täytekakun sekä leipäjuustoa, siinä on kahvipöydän antimet.  Olemme kala-kasvissyöjiä, joten kalaa erimuodoissa löytyy joulupöydästämme. Yksi perinteinen joulukala on nimeltään 'Herkullinen purkkisilli', ohje tässä:

Tällä ohjeella olen valmistanut joulusillin jo
muutaman vuosikymmenen ajan.
Melkoisen helppo valmistaa ja on maittava.
Joulusillin lisäksi perinteinen joulukalamme on
turska, mitä laitan  valkokastikkeen kanssa.
Lisäksi tietenkin lohta, uunissa laitettuna.
Lanttu- ja porkkanalaatikot ostan valmiina ja lisään niihin hieman omia mausteita.
Oi, niin ja aattona tietenkin riisipuuro!






Ei meillä tämän kummempia jouluvalmisteluita ole, pyhät tulevat ja menevät, nautimme kiireettömyydestä.
Käsityöt ovat mukana kuvioissa myös pyhienkin aikana, lupasin nimittäin kutoa muutamat sukat, eivät ehdi ns pukinkonttiin, mutta posti kulkee joulun jälkeenkin!
Mukavia joulutouhuja itsekullekin.

käsitöitä

Pipareiden leipominen on minulle myös käsityötä. En käytä muuta sähköistä laitetta kuin uunia. Taikinan tekeminen on jo muodostunut hyvin perinteiseksi. Kun olimme nuori aviopari, anoppini asui meillä jonkin aikaa ja samalla hän  huolehti esikoisemme hoidosta. -60 luvulla  äitiysloma  ei pituudeltaan ollut sellainen kuin tänäpäivänä. Sitä oli tarkalleen 6 viikkoa ja sitten töihin. Työmatkani oli noin kilometrin pituinen ja ruokatunnilla kävin imettämässä vauvaamme. No se siitä, minunhan piti kertoa pipareiden leipomisesta. Piparitaikinan ohjeen sain anopiltani, ja se on ollut käytössäni tähän asti joka vuosi. Traditio on, että leivon piparit Itsenäisyyspäivän aikoihin. Niin nytkin, eilen illalla tein taikinan ja tänään on vuorossa pipareiden leipominen ja paistaminen, toki samalla paistan muutaman joulutortun ja ehkäpä puolisolleni toscapiirakan.

Toisenlaisia käsitöitä ovat sitten nämä kutomani pannunaluset. Tässä kuvaa uudesta mallistosta. Aikaisemmin tein tällä sidoksella pannunalusia, missä kuteena käytin luonnonpajua. Nyt kokeilin puuhelmiä ja mielestäni onnistuin hyvin! Vanha sananlasku sanoo, että kukapa se kissanhännän nostaa jos ei kissa itse, ja nyt voin ihan rehellisesti tunnustaa, että tunnen onnistumisen riemua.

Itsenäisyyspäivä on huomenna. Perinteisiini kuuluu sytyttää kaksi kynttilää ikkunalle ja samalla seuraan linnan juhlia hieman ristiriitasin tuntein. Mielestäni siellä juhlimassa pitäisi olla kaikki  elossa olevat talvi- ja jatkosotaan osallistuneet, jotka maatamme puolustivat. Silloin kun vanhempani vielä olivat elossa joimme yhdessä Itsenäisyyspäivä-kahvit ja he muistelivat tuota aikaa.  Nyt juomme puolison kanssa kahdestaan Itsenäisyyspäivä-kahvit ja muistelemme vanhempiamme.
Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille lukijoilleni.
 

Joulukiireitä, pieniä ja isoja!

Joulukuu alkaa tuossa tuokiossa. Menossa on marraskuun viimeinen viikonvaihde ja kaikenlaiset joulukiireet ovat alkamassa. Nyt tarkoitan näitä erilaisia joulumyyntitapahtumia. Edellisenä viikonvaihteena oli oman osuuskuntamme (Meän Markkinat) Peräpohjolan Wanhan ajan joulumarkkinat ja kuten aikaisemminkin, ne pidettiin Åströmin kartanon historiallisessa miljöössä. Mie häärin taas ylimmäisenä joulutortun paistajana ja saihan siinä muutaman (n. 500) joulutorttua vääntää. Yhdessä tekeminen on antoisaa, tästä linkistä voit kurkata millainen osuuskuntamme on, kokeile sellaista kuin https://fi-fi.facebook.com/pages/...Meän-Markkinat/571019326267082
Nyt tänä viikonloppuna on joulumarkkinat naapurimaan ja naapurikaupungin (Haparanda) puolella, tässä linkki, niin voitte itse katsoa millaista meininkiä toisella puolella Tornionjokea https://www.facebook.com/pages/HM-Hermanson/664936613523861?hc_location=timeline Osuuskuntamme on siellä mukana omilla pöydillään ja ite olen myymässä tänään.
 Harmi, kun en nyt noita netti-osoitteita saa tähän paremmin näkyville, taito ilmeisesti ruostunut!
Oma iso kiire on tapahtuma, johon osallistun  11-14.12.2014, POP UP ILO Joulutori Helsingissä. Ei kiirettä muuten ole, mutta tuotteet lähetän postitse pojalleni ja se työ pitää hoitaa alkavalla viikolla. Ajattelin kokeilla tällaista ennenkuin asetun kokonaan  tai edes osa-aikaisesti  keinustuoliin sukkaa kutomaan!
Mukavia joulukiireitä itse kullekin!

Lämmittimiä tarvitaan...

Lunta satelee hiljalleen ja maisema on taas kerran muuttunut asteen verran valoisemmaksi. Katsoin juuri televisiosta lähetystä slalom-kisoista Levitunturilta ja mikä ihana sininen hämäryys siellä jo oli, kaamos on laskeutunut pohjoiseen osaan maatamme. Upeat maisemathan siellä on, sen toteaa joka kerran kun mökille ajellaan, jolloin ohitellaan melkoinen määrä noita meidän upeita tuntureita.
Talvi ja kylmät ilmat ja illat ovat täällä ja silloin tarvitaan lämmittimiä, jalkoihin ja  käsiin. Olen ahkeroinut säärystimiä ja ranteenlämmittimiä oikein urakalla (tai ainakin itsestä siltä tuntuu), vaikka ei niitä paljoa ole valmistunut. Pahus, kun kaikki vaatii aikansa ja en ole mikään pikakutoja.
Lämmittimiä olen kutonut vai onko, neulonut oikeampi sana? kasvivärjätyistä langoista. Mallit ovat ihan ns 'omasta päästä' (jäiköhän sinne enään mitään jäljelle?) ja ensimmäisen neulominen on hidasta ja toinen sitten tuleekin jo joutuisammin valmiiksi.

Tässä on kuvaa valmistumassa olevista ns joogasukista. Pohjavärinä on ihan tavallinen musta suomen lampaan villalanka ja sitten sieltä löytyy taulakäävällä, koivunlehdillä, krapilla ja mesiangervolla värjättyjä lankoja. Tuon oranssin langan lapussa luki, leppä+paju+oranssi! Varmaankin olen käyttänyt krappia siinä mukana. On muutama vuosi aikaa, niin ei muista ja lappuun en ollut muuta kirjoittanut.
Näitä erilaisia lämmittimiä on kiva neuloa  samalla kun katselee tai kuuntelee televisiota.


Kaulahuivit ovat kudottu ja viimeistelty. Valmiit huivit matkaavat kohta tilaajalle ja sen vuoksi kun kysymyksessä on  tilaustyö, en tähän kuvia laita. Totean vain, että kyllä silkkivilla ja alpakka ovat ihania materiaaleja.

Kudontahommissa tuli eteen pieni, pakollinen tauko, kun seuraavaan työhön ei ollutkaan loimilankaa tarpeeksi ja nyt sitten odottelen lankalähetystä, jotta pääsisi tosi toimiin! Pieni paussi kudontahommista tekee hyvää, silloin saa tehtyä sellaisia mukavia juttuja kuten leipoa sämpylöitä ja voisilmäpullia ja samalla uuninlämmityksellä paistoin vielä pizzan iltanaposteltavaksi.
Eilen leivoin 'kemijärviläisiä kampanisuja' gluteenittomasta jauhosta. Ihan hyviä ja makoisia niistä tuli. Osuuskuntamme järjestää seuraavana viikonloppuna wanhan ajan joulumarkkinat ja ajattelin, että tällaisia gluteenittomia kahvinisuja voisi laittaa tarjolle heille, jotka eivät voi joulutorttuja syödä.
Mukavaa viikonloppua blogilukijoilleni!

Marraskuun touhuja

Jahas, se on sitten sunnuntai-aamu. Uni katosi silmistä ja eihän se silloin auta katsoa kelloa, vaan ylös on noustava, olkoonkin vaikka aamuyö. Iltayöstä on satanaut vähän lunta, joten ympäröivä maisema on valkoinen. Onneksi sitä ei ole paljoa, joten vielä ehtii metsään hakemaan kranssi- ja kudontamateriaalia: koivunoksia, mustikanvarpuja ja jos vain löytyisi, niin riidenliekoa. Niistä sitten voisi tutkailla, millaisen kranssin voisi punoa. Koivunoksista on tarkoitus jossain vaiheessa  myös kutoa muutama pannunalunen.
Olen koukkuillut muutamia selänpesimiä (ystäväni halusi sellaisia) pellava- ja juuttinarusta.


Tässä kuvassa muutama valmis ja sitten muutama aihio odottamassa viimeistelyä.


Lähikuvaa materiaalista. Kaksiväriset ovat aika kivan näköisiä, vaikka itse sanonkin.
Tänään on Isänpäivä, joten vietetään sitä sitten kaikessa rauhassa. Meillä siihen kuuluu, aamukahvin jälkeen metsäreissu, haetaan noita jo mainitsemiani  kranssitarvikkeita ja puolisolle pajunoksia hänen punontatarpeisiin. Niin-in ja sitten tietenkin katsomme hiihto-urheilua ja jääkiekkoa tv:stä.
Mukavaa sunnuntaipäivää itse kullekin.

lomaa, pientä pakkasta, kaamoksen hämäryyttä, tunnelmointia

Kävimme puolison kanssa pienellä lomasella, erämaamökillämme. Menomatkalla Ylitornion  Kuivakankaalla näimme kaksi syksyistä luontotapahtumaa. Ensiksi huomasin valtaisan joutsen parven ruokailemassa peltoaukeamalla, varmaan heitä oli satoja. Kauempaa katsoen ensin näytti siltä, että siellä olisi lukuisa määrä nykyisiä 'heinäpaaleja' (niitä valkoisia muovisia..) vaikkakin näyttivät tosi pieniltä sellaisiksi.. Lähemmäksi ajettuamme, näimme, että joutsenethan siellä olivat muuttomatkallaan!  Hurmaannuin siitä valtavasta lintujen määrästä, etten huomannut ottaa valokuvia muistoksi. Jonkin matkaa ajettuamme, toisella puolella tietä oli todella lukumäärältään iso (100-150) porotokka pellolla ruohoa hamuamassa. Sellaista määrää nykyään harvoin näkee ajomatkojen aikana,
Mökillemme mennessä ajamme yleensä ns Kilpisjärven tietä. Mökillemme on matkaa lähes 350 kilometriä ja ajomatkalla ohitamme 5 kunnan rajat, Tornion, Ylitornion, Pellon, Kolarin ja Kittilän. Matkan varrella on kaksi hauskaa kylän nimeä, Juoksenki ja Ajanki, molemmat kylät kuuluvat Pellon kuntaan. Pelloon saakka tie myötäilee Tornionjokea, sen jälkeen jokimaisema katoaa ja tilalle siirtyy pikkuhiljaa tunturimaisemaa.  Kolaristsa suuntaamme Ylläsjärvelle, mistä  käännymme kohti Kittilää.  Ohitamme Yllästunturin komean silhuetin ja siinä samalla myös muita Ylläksen alueeseen kuuluvia tuntureita, mm Aakenuksen ja kaukana jo siintää Levitunturin huippu. Kittilästä suuntamme Sirkan kylään missä Levitunturi sijaitsee. World Cupin kilpailurinne, joka on jo lumitettu, hohtaa valkoisena muuten lumettomalla tunturialueella. Itse kilapilutapahtumahan on parin viikon päästä ja Sirkan kylän upeat tunturimaisemat leviävät tv-kuvien välityksellä koko maailmalle.
Sirkan kylän jälkeen matkamme jatkuu kohti mökkiä, ohitamme Könkään kylän, saavumme Tepastoon ja siellä ylitämme Ounasjoen, ajamme vielä muutamia kymmeniä kilometrejä ja hups, olemmekin mökille vievällä mökkitiellä ja parkkipaikalla. Sitten vain reput selkään, makuupussit ja ruokakassit käsiin ja pitkospuita pitkin mökille. Ja siellähän se Tievakummun tölli meitä odottelee.
Menomatkan aikana ei lunta ollut missään vaiheessa näkyvissä, pieni pakkanen (3-5 astetta)  ja ajottainen auringon paiste toi hyvän mielen. Mökille saavuttaessa iltapäivällä, aurinkoinen ilma alkoi muuttumaan kaamoksen siniseksi hämäryydeksi ja pakkanen alkoi pikkuhiljaa kiristymään ja yöllä sitä oli jo -10 astetta.

Maisema näytti upealta, ei lunta, pakkasen huurruttama maasto ja pensaat ja järven henki huokaili jääpeitteensä alla kummitusmaisella äännellä, tästä nautin.

 Lauantai-aamuna pakkasmittari näytti näitä lukemia

Ja sunnuntaita vasten yöllä oli melkoinen lumimyrsky, joka  kuitenkin aamun mennessä oli ohitse ja kotimatka voitiin tehdä suhtkoht hyvissä ajo-olosuhteissa.
Käsitöitäkö? kyllä niillekin aikaa löytyi vaikka valoisa aika lyhyt olikin. Valmistui säärystimiä ja selänpesimiä otsalampun valossa ja välillä tunnelmoitiin kaminan antamasta lämmöstä.

 Tästä taas jaksaa....