Uuden harjoittelua

Aivoja pitää haastaa, eikö vain? Kokeilen uudelleen neuloa tätä ihanaa mallia kauluriin. Lankana on ohuen ohut silkkivilla (Sulo Yarn) ja ohut alpakkalanka. Tämä on toinen kokeilu tästä 'Tähkä' mallista, vieläkin pitää luntata ohjetta. Mutta, kyllä vanhakin uutta oppii, kun oikein yrittää.

Kävelylenkki raittiissa ja lumisateisessa ulkoilmassa teki hyvää mielelle ja kunnolle. Nautitaan talvikeleistä!

Vihdoinkin valmiina

Kaulahuiviloimi on nyt loppuun asti kudottu ja siitä 'syntyi' 10 ihanan pehmeää ja värikästä huivia. Väriskaala on tyypillistä minulle, syksyn ihmiselle. Tulossa on muutamat joulunajan myyjäiset, joihin osallistun ja mukana ovat myös nämä huivit.

Kankurittaren kammarissa on siivottu kaikki langapätkät ja pölykasat pois ja nyt tyhjät kangaspuut saavat levätä vähän aikaa. Uuden loimen langat olen tilannut, mutta jokunen viikko menee, ennenkuin langat ovat tulleet. Seuraavaksi on tulossa - ainakin vielä kerran - ns lapin villahuiveja, punaisia. Ensilumi satoi eilen ja ainakin vielä tänään maa on valkoinen, mukava lähteä aamulenkille raikkaaseen ilmaan.

Harmaatako

Hei, hamstrasin lankoja; ihania, pehmoisia, pörröisiä ja ylellisiä alpakan, villan ja silkin sekoituksia, seuraavin kaulahuiveihin. Kohta puoleen, lähes tältä istumalta, siirryn kutojan kammariini ja jatkan kutomista näistä langoista. Olen itsekin ihan 'pörrönä' näihin värehin ja materiaaleihin.

Harmaan huivin sain kudottua, se oli jo 6s huivi tästä puissani olevasta loimesta. Harmaa on myös kaunis ja rauhallinen väri, tykkään tästä kovasti, lankana on alpakka ja harjattu alpaca+silk-lanka.

Mukavaa lokakuun aikaa..... harmaata tai värikästä

auringon palvoja

Hän oli ottamassa aurinkoa ja lämpöä..... Onneksi en ajanut ruohonleikkurilla päältä....

Lokakuu on alkanut

Meillä, itse kullakin, on varmaan rinnakkain menossa monenlaisia käsitöitä, joita sitten vuorotellen 'käsinöi'. Omalla kohdalla kangaspuissa olevat työt ovat etusijalla, mutta telkkua katsellessa kädet kaipaavat jotain pientä tekemistä. Tämän, kohta loppusuoralla olevan, kolmiohuivin neulonta/kutominen on vienyt aikaa vuoden verran. Lanka on loimuvärjättyä puuvillaa ja oikeastaan hyvin miellyttävää kutoa. Ikkunasta ulos katsoessa huomaan, että huivin värit ovat samat kuin luonnossa oleva ruskan väriloisto.

Tuuli ja sade on pudottanut koivusta lehtiä niin, että maa on keltainen, siitäpä sitä löytyy töitä haravalle ja leikkurille. Tapanani on kasata lehdet yhteen kohtaan ja ajaa bioleikkurilla yli niin monta kertaa, että jäljelle jää pieni kasa lehtimursketta, joka on helppo laittaa peruna- ja kukkapenkkeihin. Hyvää alkanutta lokakuuta.

Värien vaikutusta

Kaulahuiviloimessa on värien iloittelua ja kun on värikäs loimi, niin sen kutominen yksivärisillä langoilla tuo esille värien vaikutusta monella eri tapaa. Nyt on menossa musta kudelanka, materiaaleina silkkimohair ja silkkialpakka. Musta lanka tuo loimen värit ihan eritavalla esille verrattuna esim. punaiseen.

Punaisen huivin lanka on silkkivilla. Ensimmäisen huivin kudoin lenkkialpakalla ja värit ovat ruskeita.

Seuraavaan huiviin tulee myös musta kudelanka, harjattua alpakkaa, lanka on unelman kevyttä, pehmeää ja pörröisen pehmoista. Olen hieman laiskanlaisesti ahertanut tämän loimen kanssa, mutta nyt on laitettava lisää vauhtia kutomiseen, jotta huivit valmistuisi kohtuullisessa ajassa ja ennen joulua ehtisi muutakin kutomaan.

Syksyn Daalia

Hitaasti, tosi hitaasti aukeaa tämän daalian kukka. Ensimmäisen kuvan otin 13.9. ja tämän toisen eilen, 17.9.

Ei ole paljon kehitystä tapahtunut 5 päivässä? Tosin sää on ollut sateinen ja viileä, aurinkoa ei ole paljoakaan näkynyt. Aika näyttää olevan sellainen, että daalian juurakon saa nostaa talvehtimaan. Pihapiirissä kukkapenkki on aivan surkeassa kunnossa, silti yksinäinen kehäkukka vielä kukkii uhmaten syksyn säätä. Lehtipuiden lehdet kellastuvat ja punastuvat ja sebramännyt ovat täynnä ruskeita neulasia, joten haravointia on tiedossa heti kun säät selkenee. Tänään on vielä sadepäivä ja sulkeudun kammariini kaulahuiveja kutomaan. Kutominen on suht. hidasta, koska silkkivillalanka on hyvin ohutta ja olen tyytyväinen, jos saan puoli metriä päivän aikana kudottua. Kuva valmistuvasta huivista.

Aherrusta, aherrusta....

Keittiön seinien maalaus aloitettu. Värin kanssa mietin aika pitkään, mutta sitten päädyin väriin nimeltään 'Jasmiini'. Ensimmäinen maalauskerta on takana ja toisen kerran teen tänään. Maalin värisävy oli juuri sellainen, kuin halusinkin. Sopii hyvin taustaväriksi tuleviin kaapinovien väreihin. Syksy on sellainen vuoden aika, joka saa minut aina innostumaan ja nyt jopa tarttumaan myö toimeen. Kuvat seinästä ennen ja yhden maalikerran jälkeen. Vanha maalaus oli aikaa, jolloin telalla vedeltiin pohjamaalin päälle kuvioita. Jälkeen kuvassa värierot ovat hyvin näkyvissä.

Huiviloimeakin ehdin kutomaan ja nyt on vuorossa tummanpunainen silkkivillalanka. Työt jatkuu molemmissa projekteissani.

Tällaista tällä kertaa, mukavaa torstaipäivää jokkaiselle.

Arkisia ajatuksia

Syyskuu on jo puolessa välissä, aika rientää. Tänään oli tarkoitus käydä poimimassa puolukoita, mutta jo aamulla alkanut vesisade muuttaa suunitelmia. Suunnistan maalikauppaan ostamaan keittiöön seinämaalia. Aikaisemmasta maalauskerrasta on kulunutkin kohta 20 vuotta. Huushollin sisäovet maalasin viime viikolla, hommansa sekin on. Kuvissa ovi ennen ja jälkeen.

Seinän maalamisen jälkeen on vuorossa keittiön kaappien ovien 'tuunaus'. Ovet ovat puuta (tammea) ja korjaus petsatut myös 20 vuotta sitten. Kaapisto on alkuperäinen eli lähes 40 v vanha. Mietintämyssyssä on paljon ajatuksia näiden ovien suhteen, en kuitenkaan halua vaihtaa puuovia ns kuttaperkka-oviin. Odottelen remonttireiskaa arvioimaan kanssani siitä, mitä oville olisi järkevintä tehdä. Itse olen suunnitellut ovien maalausta. Ja tietysti muutama tunti tästäkin päivästä kuluu rakkaiden kangaspuitteni kanssa. Seuraava huivi on aloitettu ja siinä kuteena on silkkivilla.

Pehmoista ja lämpöistä

Todellakin, pehmoisia ja lämpöisiä tämän loimen huiveista tulee. Loimen pituudeksi tuli noin 30 metriä, joten aika monta huivia valmistuu. Loimen materiaali olikin tuossa aikaisemmassa postauksessa jo sanottu, mutta toistan sen, eli silkkivillaa, silkkialpakkaa, silkkimohairia ja harjattua silkkialpakkaa. Siis todella unelman pehmoisia ja jopa ylellisiä lankoja näihin tuleviin huiveihin on kätkettynä. Kudemateriaalina tulen käyttämänn samoja lankalaatuja sekä lisäksi babyalpakkaa ja laadukasta merinovillaa. Sidoksena on palttina, toimikas ja pitsipoiminta. Muutama kuva loimen eri vaiheista, loimilettti, loimitukki, alkusolmut ja pätkä aloittamaani huvia.

Esimmäisen huivin kudelankana on lenkkialpakka, sitäkin löytyi kaapin hyllyltä kahta eri väriä, joten pitänee laittaa mietintämyssyä päähän ja suunnitella väriraitojen järjestystä ja kokoa. Tänään on lepopäivä kutomisesta, huomenna hommat jatkuu..

Uusi loimi

Monenlaisia silkkivilla- ja silkkialpakkalankojen loppuja on jäänyt odottelemaan huivi-inspiraatiotani ja nyt eilen se inspiraatio iski, oikein kunnolla! Tulossa on - kaulahuiveja - mitäpäs muutakaan ja loimen luonti aloitettu eilen ja luovuus ja luonti jatkuu tänään.... Tässä kuva aloituksesta ja värien kirjosta.

Jotain pientä.....

Kesä on mennyt, siis tähän mennessä, hyvin vähillä käsitöillä. Nyt, kun on tullut tv:sta urheilua seurattua, käsityöt ovat tulleet mukaan 'kuvioon', ainakin nimellisesti! Tällaisen puuvillaisen kolmiohuivin neulominen on ihan mukavaa, varsinkin kun on vain ihan sileää neuletta. Lanka on ihan mukavan tuntuista puuvilla-lankaa ja värit ovat mieleiset. Tämänkin huivin tekeminen on kestänyt jo toista vuotta, ehkäpä tämä valmistuu nyt yleisurheilun em-kisojen aikana tai sitten ei!

Toinenkin ikuisuus 'käsityöprojekti' on shaalin virkkaaminen pitsineliöistä kasvivärjätyistä, hyvin ohukaisista villalangoista. Sekin on sellainen kesäajan terassityö. Aloitin neliöiden virkkaamisen nelisen vuotta sitten ja satakunta lappua on valmiina, ei niistä vielä mitään aikaiseksi saa ja työ jatkuu ensikesänä....... toivottavasti.

Nyt on parasta siirtyä ihan arkisiin askareihin ja aloittaa huushollin siivoamisella ja sen jälkeen tutustua kankurittaren pajan tilanteeseen näin lomien jälkeen. Ennen lomalle lähtöä kudoin katelustoja juuttiloimeen paperinarusta ja fanttilangasta. Lointa on vielä jäljellä muutama metri, ehkä kudon vielä muutaman katealustan sekä mahdollisesti liinoja. Tässä kuva yhdestä alusesta, kuteena on musta ja harmaa fanttilanka.

Heinäkuu 2022

Tämän vuoden - 2022 - heinäkuu on tullut vietettyä Espoossa. Lupasin pojan perheelle tulla kotimieheksi ja koiramusten hoitajaksi heidän kesälomn ajaksi. Tulimme 26.6. ja kotiin lähtö on 26.7. elikkä kuukausi täällä eteläisessä Suomessa on vierähtänyt. Kauniita, aurinkoisia ja jopa hyvinkin helteisiä päivä olemme saaneet kokea. Ja mikä parasta, aurinkoisia ja lämpimiä päiviä vietetty sääskettömällä terassilla, ei siis ininän ininää ole kuultu. Tämä heidän kotinsa sijaitsee Kuninkaankaartaontien läheisyydessä ja karvatassujen kanssa on noita kallioisia metsäpolkuja tullut kierreltyä noin 90 km:n verrran. Ja kun tälle reissulle lähdin, päätin jättää kaikki käsityöt pois matkasta ja siksi olenkin lukenut hyvin paljon pokkareita ja e-kirjoja. Pari e-kirjaa latasin vielä tulevalle junamatkalle. Joskus on hyvä vain olla eikä antaa valtaa ajatuksille tulevasta selviytymiseen. Jatkossa tiedän eteen tulevan raskaitakin aikoja, joten nyt vaan vielä päivä pari olemista ja pojan perheen kotiin odottamista. Muutama kuva noilta kallioilta, joissa olen kävellyt. Luonto on ollut rehevää ja vihreää, kallioimarteet ovat peittäneet kallioita ja paljon pieniä puiden alkuja on kasvamassa, tammea, vaahteraa ja jotain, jota en tiedä, mutta lehdet ovat kuin vihreitä sydämiä. Lpuksi kuva karvakavereistani, Stella 11 v ja Pilvi 2 v.

Mukavia kesäpäiviä seuraajilleni.

24.6.2022

Toivotan teille kaikille oikein hyvää Juhannusta, Juhannusruusu ei ehtinyt kukkimaan, mutta Lumipalloheisi on täynnä ihania, valkoisia kukkia.

Loppuja ja alkuja ... osa 2

Tämä on nyt sitten sitä 'lopun' alkua. Juuttiloimi, josta saan tehdä pannunalusia ja liinoja, kuteeksi olen suunnitellut paperinarua ja Fanttilankaa. Molempia kudemateriaaleja löytyy aikaisimmilta kausilta. Sisarusten perheet ja tietysti omat lapset perheineen sekä ystävät ovat nyt näiden tulevien tuotteiden 'vaaravyöhykkeellä!

Loimi valmiina ja kun kiirettä ei ole, huomenna homma jatkuu puihin laitolla. Mukavaa alkanutt toukokuuta kaikille postauksen lukijoilleni.

Loppuja ja alkuja

Hip hurraa, vihdoinkin villahuivien loimet on loppuun kudottu ja huivit valmiiksi (lähes kaikki) viimeistelty, yksi huivi vielä on hapsujen solmiamisvaiheessa, mutta sekin valmistunee tänään. Helpottava olo, nyt saan avoin mielin suunnitella, millaisia kudonnaisia seuraavaksi aloitan. Juuttilankaa on jäänyt kaapinhyllylle jonkun verran, ehkäpä kudon niistä jotain pieniä ja käytännöllisiä lahjoja lapsieni perheiden iloksi. Lisäksi on ihan pakottava mieli kutoa 'riemu-raita'-mattoja. Sieluni silmissä jo näen niiden väritykset. Kaiken kukkuraksi, kaapissa on vielä myös pellavalankoja, elikkä käsipyyhkeet ja laudeliinat ovat hyvinkin ajankohtaisia kaikkina aikoina ja kaikille ystävilleni lahjoiksi. Ja ihan siellä mielen sopukoiden pohjalla kummittelevat ne iki-ihanat vippelätyöt - lankojakin niihin vielä löytyy rutkasti. Mitenkähän tässä saa kaiken ajan riittämään? Laitan tähän kuvan tyhjillään olevista (ja uutta alkua odottavista) puistani ja pari kuvaa viimeistelyvaiheessa olevasta villahuivista.

Pihatyöt eivät vielä ole ajankohtaisia, on odotettava lumien ja maan sulamista. Daalioiden juurakot odottavat multaan pääsyä, ehkäpä istutan ne ensin ruukkuihin ja sitten kesäkuun puolella maahan. Päätin yhden kasvulaatikon tulevana kesänä täyttää daalioilla, toiseen laitan - taas kerran - kesäkurpitsan taimet ja se kolmas täyttyy erilaisista yrteistä, ruohosipuli siellä jo valmiina odottelee lumien sulamista. Nämä Daaliat olen jo istuttanut ja loput herättelen 'talviunilta' alkavalla viikolla.

Juuri kun kirjoitan tätä postausta, iso jänis loikki ikkunan ohi, oli muuten jo ruskea värltään ja pari oravaa hyppelee pihapuissa edestakaisin.

Valmis on

Viimeistelty, pesty ja silitetty- siis vihdoinkin valmis luovutettavaksi- tämä islantilaisneuleeni. Voi mennä jokunen aika siihen, ennenkuin aloitan yhtä paljon aikaa vievän neuletyön. Sukkien neulominen (kutominen) on paljon kevyempää käsille ja olkapäille!

Valkoinenlanka on vain merkki puseron etupuolesta. Työt villahuivien kanssa jatkuu, hapsujen solmimista ja loppuloimen kutomista. Nyt olivat vuorossa siniset lapinvillahuivit. Tilasin vielä Pirkanmaalta villalankaa, koska itseäni kiinnostaa kutoa vielä kerran ihania, ruskean sävyisiä huiveja.

Näyttäisi tulevan kaunis kevättalvinen päivä, nyt jo (klo 6.45) aurinko on näkyvissä. Aamulenkki jää väliin, koska on pilates-päivä. Toivotan mukavia kevättalvisia ja aurinkoisia päiviä teille kaikille blogini lukijoille.

Korona-ajan innostuksia

Innostuin, minäkin liityin Taito järjestön järjestämään KAL värjätään yhdessä projektiin. Kysymyksessä on ns purkkivärjäys-kokeilu. Ensimmmäisellä viikolla materiaaleina oli etupäässä sipulinkuoria ja toisella viikolla materiaaleina on mandariinin ja klementiinin kuoria kuivattuna, kiivin kuoria kuivattuna ja viinirypäleiden terttujen 'oksia'. Saas nähdä millaisia värejä sieltä saadaan, lisä infoa tästä osoitteesta: https://www.facebook.com/groups/varjataanyhdessa. Tässä minun kokeilut .....

Tällaista tänään!

Vuosi vaihtunut

Ja nyt eletään siis vuotta 2022! Loppiaisen aikaan laitoin joulutavarat laatikkoon ja kaappiin, toivottavasti ne sieltä myös ensi jouluna esille otetaan. Ulkona annan vielä ns kausivalojen tuikkia jonkin aikaa. Kymmenen vuotta sitten puoliso punoi ison pajupallon, jonka sisälle on laitettu led-valojohdot ja tämä pallo nyt saa vielä jonkin aikaa 'ulkoilla'. Kankurittaren pajalla olen pitänyt joululomaa ja nyt kun pyhäinen aika on ohi, sinne askeleet johtaa. Juuri tällä hetkellä on menossa valkopohjaisten ns lapin villahuivien kutominen. Syksyllä aloitin neuletyönä islantilaiskuvioisen (riddar) neuleen, tulossa pusero tyttärelleni. Pusero alkaa olemaan loppusuoralla ja viimeistelyä vailla. Toiset ahkeroivat näiden villapuseroiden kanssa sellaista vauhtia, että itseä ihan nolottaa tällainen 'hidastelu'. Hidasteluun on kyllä syynä se, että kun lankana on muu kuin näissä islantilaisohjeissa oleva lanka, niin puseron sopivuutta ennen kaarrokkeen alkoittamista, piti kokeilla puseron saajan ylle. Sopiva oli ja sitten työt pääsi jatkumaan. Tässä hieman puseron värimaailmaa, lankana on Karisma, 100 % villalanka. Lankaa jäi jonkin verrran yli puseroon menevästä määrästä, niin saan tehtyä myös vanttuut ja säärystimet samoilla väreillä.

Tämä päiävä menee, ainakin osittain, urheilun seuraamiseen tv:stä, olen ns penkkiurheilija, ehkä liiankin innokas. Mukavaa vuoden jatkoa kaikille tasapuolisesti!