Saatiin sitten lunta

Heräsin siihen kun aura-auto kolisteli kotikadulla. Vielä viikko sitten oli vain vähäistä valkoista huuretta maassa - ja nyt on lumen syvyys jo lähes parikymmentä senttimetriä. Ainakin maisema muuttui valoisemmaksi, vaikka päivän pituus onkin vain 3 h 19 min.
Osallistun Arktisille Markkinoille, jotka pidetään 14-16.12. Rovaniemellä. Kangaspuut ovat olleet lähes 'kuumina' kun olen ahertanut alpakkahuivien kanssa ja sain kuin sainkin ne kaikki valmiiksi. Tarkoitus oli kutoa vielä oman mallistoni pellavaisia laudeliinoja, valitettavasti aika loppui kesken ja laudeliinojen kutominen siirtyy tammi-helmikuulle.
Tietty aikataulu alkoi hieman 'ressata' ja mikäs sen parempi aivolepo on kuin tehdä neuleita? Tällaisen kolmiohuivin sain tehtyä siinä samalla kuin katselin tv:stä urheilua. Mallin olen soveltanut useista eri ohjeista ja tässäkin olen käyttänyt alpakkalankaa.

Vielä yksi kuva alpakkahuivista, jossa sidoksena on muunneltu murtotoimikas

Luovat työt ovat hermolepoa, myöskin lumen luonti😊

Huomenta, Kankurittaren pajalta (pä 8 )

Haluan vain toivottaa makoisaa joulun odotusta teille kaikille blogilaisille

Kankurittaren pajan päivityksiä (7)

Joulukuu alkanut ja missä on lumet ja talven pakkaset? Lunta en niin kovin paljon kaipaa, mutta pirteät pakkassäät haluaisin tämän vesisateen ja sumun tilalle. Käsityötkään eivät oikein etene, kun tuntuu, ettei päivä valkene ollenkaan ja joulumyynteihin valmista pitäisi saada aikaiseksi.
Pari päivää sitten sain luotua loimen alpakkalangasta ja kaulahuiveja siitä valmistuu.
Olen kovasti tykästynyt alpakkalankaan ja tässä pari kuvaa näytille

Loimiletti kiedottuna ja odottamassa puihin vetoa, mikä ihana kiilto ja pehmeys tässä langassa onkaan.

Sidokseksi valitsin murtotoimikkaan ja lisäksi laitoin myös palttinapolkuset.
Tässä kudelankana vaalean harmaa alpakkalanka. Huivien leveys on n. 45 cm ja pituutta kudon parin metrin verran per huivi.
Näinhän se joulukuu pyörähti käyntiin, ja toivottelen teille mukavia hetkiä käsitöidenne parissa.

Tässä lopuksi kuva pajun hyötykäytöstä😏, loimi ja välikude pellavaa. Huomaattehan tuon pienen pajunkissankin?

Päivitys no 6 Kankurittaren pajalta

Tässä kun odottelen saksanpähkinäpuun väriliemessä olevien lankojen 'kypsymistä' elikkä värjäytymistä, päätin tulla tänne tietämyskoneen uumeniin ja katsella mitä tänne on päivien aikana ilmaantunut.
Pajallani, ts 'ateljeessani' on meneillään Saivo-villahuivien kutominen, tällaisia om valmistumassa.

Samalla kun tässä kirjoittelen, niin ihailen jo kuukauden kukkinutta orkideaa, kauniit ja herkät kukat

Ja, en ole ainakaan 10 vuoteen valmistanut täytekakkua, viime viikonloppuna sekin tuli tehtyä!
Löysin jostain blogisivulta täyteohjeen, missä ei ollut käytetty liivatetta. Piti kokeilla, tottakait ja hyvää oli. Täytettä tuli niin paljon, että piti puolet laittaa pakkaseen odottamaan seuraavaa kakun tekoa.

Jos haluatte ohjeen, niin skannailen sen tänne. Nyt on mentävä tarkistelemaan väriliemen lämpötilaa.    

Kankurittaren pajan päivityksiä no 5

Hei - ja taaaas on aikaa vilahtanut muutama viikko 'pajalla' ahkeroidessa ja tuloksena oli upeita, niitä punaisia, lapin villahuiveja. Ovat jo lähteneet tilaajalle ja nyt on vuorossa näiden Saivo-huivien  mustapohjainen versio. Loimi on luotuna sekä aseteltuna kangaspuihin odottomaan tukille vetoa ja loimen rakentamista kudonta valmiiksi. Kutomiseen jo sormet syyhyää, on nimittäin upeat värit näissä tulevissa villahuiveissa.
Tässä vähän esimakua väreistä.....

Punasipulikuoret ovat kattilassa muhimassa, yritän, taas kerran, saada vihreää väriä aikaiseksi - saa nähdä miten onnistuu.
Pähkinänpuun kuorilla värjäsin nallea ja seiskaveikkaa ja a vot, kylläpäs tuli ihanan ruskeita sävyjä. Laitan kuvia, kun saan tämän sipuliliemen langat valmiiksi.
Nautitaan syksystä

Kankuritar ja Vippelä, päivitys no 4

Sunnuntaiaamu, sateista ja tuulta ulkosalla, täällä pajalla on lämmintä ja vihdoinkin vippeläloimen loppupää on näkyvissä.  Monenlaista kudekuviota olen suunnitellut, muokannut netistä löytämiäni kuvia omaan sidokseeni sopivaksi ja sitten kutonut ja nauttinut.
Mitä sanotte tästä aiheesta?

Tämän kuvan historia on se, että olin katselemassa (netissä/verkossa) neuleohjeita sukanvarren kuviointiin. Sukkiin se ei vielä ole päätynyt, mutta vippelän avulla ns patalapuksi.
Tällaiseen kuvioon vippeläloimi päättyy ja seuraavana onkin vuorossa ns lapinvillahuivien loimen luonti jne, hartiahuiveja pitäisi valmistua nyt syksyn aikana, niitä perinteisiä punaisia.

Kankurittaren pajan 3 päivitys

Aurinkoinen aamu ja lämpötilakin on vielä + 15 astetta, siis ihan normaali elokuinen lämpötila. Vippelän kanssa aika kuluu kuin 'siivillä' ja todellakin elokuu alkaa kohta olemaan puolessa välissä.
Monenlaisia kuvioita olen vippelän avulla kutonut ja yhtenä aamuna tuli vastaan albumistani vanha valokuva kotoani ja siinä oli mummuni kutoma ryijy. Ryijyn kuva-aiheena oli Turun Tuomiokirkko.
Kaunis ryijy oli lahja äidilleni hänen äidiltään ja ryijy siirtyi myöhemmin vanhimmalle veljelleni.
Noh, se siitä, mutta kirkko aihe jäi mieleeni 'kummittelemaan' ja niinpä muistin, että jossain vanhassa Mallikerta-lehdessä on ollut ohje, missä oli myös kirkko.
Tuumasta toimeen, pengoin ja selasin kaikki vanhat, vuosien takaiset  Mallikerta-lehteni läpi ja ohje löytyi. Jouduin kyllä muuttamaan ohjetta, koska polkusten määrä omassa loimessani on paljon suurempi kuin mitä ohjeessa oli ja sidoskin oli hieman erilainen.
Tässä kuvaa näytille,  kudonnaiseni on vielä keskeneräinen, mutta tältä se näyttää nyt.

Tänään jatkan työn loppuun ja aloittelen seuraavaa, joka tulee näyttämään kutakuinkin tällaiselta. Tietyllä tavalla helppo tehdä, kun kuvion ja värityksen olen tehnyt jo vuosi sitten.

Lointa on vielä jäljellä parisen metriä, joten saan nauttia 'taiteeni' tekemisestä

kankurittaren pajan päivityksiä no 2

Aurinkoista ja helteistä iltapäivää
Pajallakin työskentely alkaa olla melko hikistä puuhaa, mutta en missään tapauksessa valita, päin vastoin, ihanaa kun on saanut kokea tällaisen kesän.
Vippelätöitä olen kutonut ja nyt saanut osan tehtyä jo valmiiksi tuotteiksikin. Onneksi lointa on vielä paljon jäljellä, jotta saan jatkaa ihanien kuvioiden suunnittelua ja kutomista.
Tässä kuvassa yksi valmis tuote, vuorellinen kassi tai laukku, miten vain, minkä sisään sujahtaa esim. tabletti- tietokone mukavasti.

Materiaali on 100 % villaa.
En mahda mitään sille, että tätä sidosta tykkään kovasti käyttää.
Lomalaisia tulee huomenissa ja vievät mennessään Stella-koirimuksen kotiin. Tulee ikävä!

'päivityksiä' kankurittaren pajalta

Huomenta, aurinkoinen ja lämmin aamu! Jo kello 6 aikaan +22 astetta, ja sehän tietää sitä, että lämpötila noussee tänäänkin yli +30 asteen. Ihanaa kesää ja lomaa omalla pihalla, eikä maksa mitään.
Aamuisin ja myös päivän aikana vietän aikaa myös kangaspuitteni kanssa, ja tällaisia  kuvia olen saanut kudottua.

 Tästä 'ukuli' kuvioisesta työstä tulee ns tabletin (i-pad) suojaa ja tässä alemmassa kuvassa on pannulapun aihiota.

Tämmöistä 'askartelua' ja aivovoimistelua tällä kertaa.

kankurittaren 'pajalta'

Tuli istuttua muutama tunti kangaspuiden polkusten kanssa. Vippelää 8+2 polkusella on seuraava kudonta-askare. Tänään on aurinkoinen ja lämmin päivä, joten pihamaallakin aikaa tulee vietettyä - niin - ja lisäksi on tämä meidän 'kesälomalainen' Stella -koirimus, jonka kanssa saan tehdä  aamu-, päivä- ja iltalenkkejä.
Tässä kuvaa polkusviidakosta

Lepotauon jälkeen on vielä kokeiltava onko kaikki polkuset oikein nyöritetty.
Ja sitten pääsen nauttimaan kutomisesta.
Eilen aamulenkillä bongasin ruusuja......

Tämä viimeinen kuva on kotipihalta, Juhannusruusu aloitti kukkimi sen ja nyt kun tuulee voimakkaasti,   lähes puolet kukista on jo valkoisena mattona ruusupensaan ymärillä.                                        

yx urakka valmiina

Lämmin heinäkuinen ilta, pilvistä ja lämpötila huitelee 20 +asteessa.  Vihdoinkin tänään sain viimeisenkin kaitaliinan kudottua. Tässä urakassa meni aikaa kyllä huomattavasti enemmän kuin olin suunnitellut. Kuvittelin, että yx kuukausi riittää - ehei - kaksi kuukautta melkein päivälleen. Aloitin kutomisen 9.5. ja lopetin 5.7. Ihmettelen vain, että mihinkähän se aika oikein katosi?
Tänään kuitenkin sain ahkeroitua vielä yhden loimen, johon valmistuu erilaisia vieppeläkudonnaisia.
Tässä kuvia pellavaliinoista
Ensimmäisen liinan kuviokude valkoinen rohdinpellava

Näissä kahdessa seuraavassa  kuvassa värilajitelmaa

Viimeisessä kaitaliinassa on  kuviokuteena aivinalanka.

Keskiviikkoista päivää

Ja taas vilahti melkein kuukausi edellisestä postauksesta. Pellavaloimen kutominen ottaa paljon aikaa, kun kudontatiheyskin on 10 lankaa /cm pohjakudosta ja saman määrä kuviokudetta. Olen laskeskellut, että 1 cm:n kutominen tarkoittaa, 20 langan heittoa ja 20 polkasua, niin mitä se tekee 10 cm:lle tai 1 m:lle. Ei työ paljon tunnissa eikä kahdessa etene, mutta ihanaa tulosta tulee.
Kutoessani yleensä kuuntelen radiota, mutta nyt kesän alkaessa kun en jaksa kuunnella toimittajien tyhjänpäiväisiä höpinöitä, mieleni täyttää tällaiset sävelet

ja tuloksena on esim. tällaista

Kutominen sujuu kuin 'tanssi'
Mukavia alkukesän hetkei teille kaikille.

Keskiviikkoista iltaa

Toukokuun ensimmäiset kymmenen päivää kohta eletty, lumet ovat pihalta haihtuneet taivaan tuuliin ja osa tietysti myös maan uumeniin. Perennapenkit ja yrttilaatikot odottavat puhdistusta ja mullan lisäystä, peipposet ovat parvina syömässä auringonkukan jämiä ja vaki västäräkkimmekin on jo saapunut pyrstöään keikuttamaan. Nii-in se taitaa sittenkin kesä olla tulossa?
Käsityörintamalla elikkä kangaspuissa on menossa pellavaloimi, josta sitten on tarkoitus kaitaliinoja kutoa. Tässä muutama kuvanen 'pellavaisista' ja voinette kuvitella, miten ihana pellavan tuoksu 'pajallani' nyt vallitsee..

Loimilettihän se siinä kiiltelee

Niisintävaihe  alkamassa

Ensimmäisenä on vuorossa valkoinen kudekuviollinen liina, kude myös pellavaa ja tässä alapuolella kuva aikaisemmin kutomastani liinasta. Tähän ylläolevaan loimeen kudon kuvion useammalla värillä
valkoisella, punaisella, keltaisella sinisellä ja  ehkäpä vielä vihreällä.

Hyvää suomalaista työtä

Huomenta ja samalla toivotan iloista Vappua itse kullekin lukijalle
Pesin eilen pyykkiä ja pesussa oli myös mukana paljon pitämäni ja tykkäämäni T-paita. Olen ostanut sen jo lähes 15 vuotta sitten ja ostohistoria on hyvin mielessäni. Olin Seinäjoella messuilla ja siellä oli myyjänä Anneli Keinonen niminen yritys. Ihastuin, tai oikeastaan rakastuin, tähän kuvassa olevaan tuotteeseen. Aluksi tietenkin pidin sitä ns parempana puserona, mutta vuosien kuluessa se on yksi ihanimmista ja parhaimmista t-paidoista, mitä olen omistanut. Ja nyt kuva tästä ihanuudesta

Näin Vappu-aamuna on ihanaa sanoa, että tämä pusero on erittäin hyvää suomalaista työtä. Vaatekaapissani on samalta valmistajalta kaksi muuta puseroa ja sitten iki-ihana tunika ja nekin ostettu jo vuosia sitten. Suositaan suomalaisia valmistajia, eikö vaan?

Lumet sulailee ja joutsenet ovat matkalla pesimäpaikoilleen

Hei vaan, näköjään on kuukausi vilahtanut siitä, kun viimeksi tänne kirjoittelin. Ja hupsista, toukokuu alkaa ihan parin päivän päästä. Lumet sulailee nopeaa vauhtia ja pihalta alkaa lumen alta näkymään  yrttilaatikot ja perennapenkin reunaa😊. Kyllä se siitä......
Kangaspuissani on valmistunut lapin huiveja, ihania alpakanvillaisia shaaleja ja nyt on menossa silkkivillaloimen toiseksi viimeinen kaulahuivi, vuoroansa odottelee rohdinpellavainen loimi, josta on tarkoitus kutoa kudekuviollisia kaitaliinoja. Vihdoinkin pääsen ne aloittamaan.
Laitan tähän muutaman kuvan valmistumassa olevasta kaulahuivista, sidoksena on tasatoimikas ja se on kudottu kahdella värillä

 yleiskuvaa huivista

ja sitten lähikuvaa sidoksesta


















Jossain vaiheessa aloitin neuleena valmistamaan hartiahuivia itselleni, noin niinkuin iltapuhteena,
malli on aika haastava, mutta pikkuhiljaa muoto ja kuvio alkaa hahmottumaan, minullekin!

Tällaisten töiden parissa askartelen. Mukavaa alkavaa toukokuuta ja hyvää Wappua!

Leppoisaa Pääsiäisen aikaa

Silkkiä 'sylissäni' tai oikeimmin kangaspuissani

Huomenet, täällä eletään edelleen lumikinosten keskellä ja sääennusteen mukaan lisää on tulossa. Minulla on sellainen käsitys, että kun kesäaika alkaa nyt viikonloppuna, niin lumet ovat kadonneet sen siliän tien ja saan aloittaa pihatyöt?
Kangaspuissani on iki-ihana kaulahuiviloimi,

ja tietysti silkkivillasta, mistäs muustakaan. Koska loimi on näinkin  värikäs, sidokseksi päätin ottaa tasatoimikkaan ja palttinan. Kuvan värit eivät ihan vastaa oikeita värejä, mutta kieltämättä revontulet tulee mieleen lointa katsellessa.
Ensimmäisen huivin kudon palttinalla ja kuteena on punainen silkkivillalanka

Värin vaikutus tulee kivasti esille palttinasidoksessa. Kuvan väri ei anna ihan oikeaa sävyä, luonnossa väri on punaisempi.
Pääsiäinen on lähestymässä, joten aamulenkillä käyn ottamassa muutaman pajunoksan maljakkoon, toivottavasti en 'huku' kinokseen oksia napsiessani. Nautitaan keväästä.

Lumikinosten keskeltä

No niin, taas vierähti kuukausi eteenpäin tätäkin vuotta eikä oikeastaan mitään uutta auringon alla, ainakaan käsityörintamalla. Hartiahuiviloimi on loppusuoralla, valmistui vaaleanharmaalla, valkoisella ja tummanharmaalla kudottuja huiveja. Seuraavan loimen värit ja materiaali valittu. Tulossa on iki-ihania silkkivillaisia kaulahuiveja.
Viikolla 8 oli pojanpojat talvilomalla ja heidän kanssaan vietin mukavan lomasen Yllästunturin maastoissa. Pojilla ja mummulla oli rentouttava ja toisaalta mieleenpainuva lomanen, pakkanen paukkui jopa -30 asteessa, mutta se ei poikien päivittäistä rinnemenoa haitannut. Viimeisenä laskettelupäivänä ja viimeisessä laskussa vanhempi pojista kaatui ja ranteethan siinä rytäkässä murtuivat. Onneksi Ylläksellä on lääkäriasema ja sieltä saimme kaiken sen avun ja hoidon mitä tarvittiin, ranteet rtg-kuvattiin ja kipsattiin ja sitten vain oli todettava, että näillä mennään seuraavat 3 viikkoa. Kotimatka yöjunalla ei tuottanut heille vaikeuksia, vaikka mukana oli perheen Stella-koirimuskin.
Lumesta saamme nauttia tällä perukalla, virallisen mittauksen mukaan lumen syvyys meillä on nyt 81 cm ja tällä hetkellä pakkastakin lähemmäs 20 astetta joten talvista on, todellakin.
Muutamat sukat ja ns 'lovikkavanthuut' Pirtinkehräämön hahtuvalangasta

ovat valmistuneet samalla kun olen seurannut urheilulähetyksiä tv:stä.
Huovutan ja karstaan vanttuut myös sisäpuolelta käsin, en ole pesukoneella huovutuksen kannattaja.
Kokeilin kerran ja niistä tuli 'huopaset', ei ollut minun juttuni.

jo helmikuun puoliväli!

Ajankulua aina välillä pysähtyy ihmettelemään, tammikuu tuli ja meni ja niin näkyy käyvän myös helmikuulle. Alkuvuosi on ollut surua ja kiirettä täynnä, käsityöt eivät ole edistyneet ollenkaan sitä vauhtia kuin olin ajatellut ja terveyskin alkoi reistailemaan, no huh sentään. Ehkäpä tämä pakollinen pysähtyminen on ihan paikallaankin. Huomaa ajankulumisen,  talven valoisuuden ja sen että, hitaastikin kiiruhtamisella ehtii hyvin, ainakin nauttimaan auringon pilkistämisestä.
Tänään sain vihdoinkin laitettua kangaspuihini loimen kudontavalmiiksi josta huomenna sitten pääsen heti aamusta nauttimaan luhan louskutuksella ja sukkulan lennättämisellä.  
Vuorossa on hartiahuiviloimi, missä loimeen olen yhdistänyt alpakanvillaa ja suomenlampaan villaa, kudonta tapahtuu alpakan villalla, harmaalla, valkoisella ja tummanharmaalla.

Tässä on ensin loimiletti kuvattuna, tummanharmaa väri molemmissa langoissa

Seuraavana kuvaa sieltä kangaspuiden alapuolelta,  sidontavaihe alkamassa, 4 niisivartta ja 8 polkusta

Lopuksi kuvaa siitä, miltä pitäisi valmiin pinnan näyttää

Hieman sai polkusten kanssa askarrella, jotta sain kuviopinnan yläpuolelle näkyviin, mutta kyllä kuvio ihan oikealta näyttää.  

Vuosi 2018 alkaa

Hei
ja hyvää alkanutta uutta vuotta 2018, tuokoon se tullessaan elämänmakuisia kokemuksia meille kaikille.
Ennen joulua tutkiskelin kaappeja ja löysin sieltä kätköistä kaksi Havin pallokynttilää, vuosimalli taitaa olla viimevuosisadan puolelta, koska laatikon päällä oli hinta markkoina.

Kauniita ovat, kuten kuvakin näyttää..
Muutama käsityö jäi kesken viimevuoden puolelta, nyt on niiden vuoro valmistua. Menossa on ns räsymattosukat, sen jälkeen nallelangasta ns tossukat ja sitten kahden huivin loppuun tekeminen. Kuvia laitan, kun työt valmistuu.