lauantai 2. toukokuuta 2015

Kevät ja lomanen

Tervehdys!  Ihminen tarvitsee pienen katkoksen normaaleihin arkirutiineihinsa. Jossain elämän vaiheessa päivät alkavat olemaan toistensa kaltaisia kuukaudesta toiseen ja jopa vuodesta toiseen. Silloin tällöin  on hyvä ottaa pieniä lomasia ja katkaista rutiinit, vaikka ne hyviä olisivatkin. Kävimme puolison kanssa kevätlomasella erämaa mökillämme ja koimme taas (ties monennenko) kerran uudelleen Lapin kevät-talven lumon. Meitä oli odottamassa valkeat, lumiset hanget ja aurinkoiset ilmat pienine pakkasineen. Vapun päivänä hieman sateli lunta, lumiräntää ja vettä, nämäkin ilmat kuuluvat kevääseen. Ja se oli hyvä juttu, sillä saimme laitettua puuliiterin uuteen järjestykseen. Joutsen pariskunta oli jo saapunut pesimäseudulleen ja kävi päivittäin ruokailemassa järven yläpäässä siinä kohtaa missä Kuiva Teapastojoki laskee järveen. Kovin lähelle en heitä hiihtolenkilläni mennyt, halusin antaa heille ruokarauhan.
Tänä keväänä oli todella mainiot hankikelit ja niinpä suuntasin sukseni aamuisin kohti lumisia metsiä ja jänkiä.

 Tässä kuvassa taustalla häämöttää Pallastunturin huiput ja niitä kohti hiihtelin, kunnes vastaan tuli poroaita. Siitä sitten jatkoin matkaani hiihdellen aidan reunaa pitkin ja annoin sieluni levätä tässä niin karussa, mutta rakkaassa jänkä maisemassa.


Hiihtoreissuni varrella oli monenlaisia metsän asukkien jälkiä, tässä oli jänis loikkinut matkoihinsa. Lintuja ei vielä paljoa ollut, näin yhden riekon, joka äänellään säikäytti minut puolikuoliaaksi.


Useana päivänä sain käydä hiihtelemässä ja nauttimassa hiljaisuudesta ja luonnon rauhasta. Puoliso nautti järvellä ahvenien narraamisesta ja auringon paisteesta.






Mökille saapumispäivänä maisema näytti tällaiselta.
Aamusella oli satanut vähän lunta ja niinpä pälvipaikat olivat pienen lumen peitossa. Tämä kuva on mökkimme pihalta.










Käsitöitäkään en silti ihan kokonaan unohtanut, sukankudin oli matkassa ja aina kun istahdin, se jotenkin tarttui käteeni ja yhet parit tuli valmiiksi.
Nyt olemme taas kotosalla tuttujen arkirutiiniemme parissa! Piha oli lähes vapaa lumesta ja muutama kevätkukkakin oli nostanut päänsä ylös. Huomenissa pitää mennä puutarhalle sopimaan muutamista istutuksista. Tänään noudan päivän valoon Joriinin ja Ahkeraliisan juurakot. Siitähän ne kevät touhut sitten alkavatkin. Sain ystävältäni muutamia maa-artisokan mukuloita ja ne on nyt itämässä, joskopahan vaikka ehtisivät tänä kesänä antaa satoakin?

6 kommenttia:

  1. Upeissa maisemissa olet akkujasi ladannut.
    Vaikka lapsista ja sen karusta luonnosta tykkäänkin, niin tuo lumi on miulle liikaa.

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentistasi, joo-o ei maisemissa todellakaan ole mitään vikaa ja kun on Lapissa syntynyt ja 'kasunnut', tällaiset maisemat ovat sitä sielunmaisemaa.

    VastaaPoista
  3. Ihanat kevätmaisemat. Olen saanut nauttia muutaman kerran Sallan keväisistä hiihtokeleistä ja nyt kyllä iski kaipuu Lappiin. Kiitos raikkaista kuvista.

    VastaaPoista
  4. Hei ja kiitos viestistäsi. Lappilaisena, olen syntynyt, kasvanut ja elänyt aina Lapissa, minut silti aina hurmaa Lapin karu luonto. Saan siitä valtavasti voimaa ja luovuutta.

    VastaaPoista
  5. Mahtavat lomamaisemat, varmaan nautit. Pirteää kevättä.

    VastaaPoista
  6. Kiitos viestistäsi. Kyllä nautin lomasesta ja myös maisemasta. Siellä ihminen tuntee pienuutensa ja asiat saavat toisenlaisen järjestyksen.

    VastaaPoista