Onnea vuodelle 2013

Rakastan Heli Laaksosen runoja.
Oheisen runon, missä Heli antaa ohjeita uudelle vuodelle, haluan jakaa teille hyvät blogilaiset ja toivottaa samalla innokasta käsityövuotta meille kaikille.

Uure vuore ohjei:

Ot käpy pois kenkäst.

  Kaar vesi pois saappaast.

     Nost ämpär silmiltäs.

        Jua kuppis tyhjäks.

Ol ilone, ol valone, ol pulune.

Älä lait kät sirkkeli.

Älä purot kirvest kintuil.

Älä unohr kotti avaimi.

Älä karot annetui syrämei.

Muuan lasku-erittely

Selailin resepti-kansiotani, joulun ajan ruoat mielessäni, niin törmäsin tällaiseen lappuseen, minkä olin laittanut talteen. Luin laskuerittelyn ja naurattamaanhan se alkoi.

Jaan sen nyt teille, hyvät blogini seuraajat, toivottavasti saatte tästä iloisen mielen.

Mukavaa keskiviikkoiltaa toivottelee Kankuritar

Talven kukkia?

Parisen viikkoa enään Jouluun ja onneksi tänne Perämeren pohjukkaankin saatiin maa valkoiseksi. On tuntunut hurjalta ja kurjalta, kun pakkasta on -20-asteen tienoilla ja maa on 'mustana'. No nyt on pakkasta -5 astetta ja maa valkoinen, hyvältä tuntuu.
Tänä viikonloppuna on aika kirjoittaa joulukortit ja tehdä kauppalista joulun ajan ruokiin tarvittavista materiaaleista. Luin juuri sanomalehdestä piparkakkutalon teko-ohjeen ja taidanpas rakentaa sellaisen täksi jouluksi. Ja siippa saa lähteä katselemaan, löytyiskö sopivaa joulupuuta.
Kudoin muutama vuosi sitten muutaman kapeahkon hartiahuivin valkoisesta hyvin ohuesta Mora-villalangasta. Yhden huivin kudoin lenkkimohairilla. Huivi jäi kaapinhyllylle, josta huomasin sen kaappisiivousta tehdessäni. Päätin hieman piristää huivin ulkonäköä ja tällainen siitä tuli.

 Kukat virkkasin samaisesta Mora-villalangasta ja sitten kiinnitin pienet lilat helmet kukkien keskelle.
Tämä päivä taitaa mennä 'isoäidin' kokoamisessa ja sitten katselen TV:stä urheilua, 'urheiluhullu' kun olen ja tietenkin samalla kudon kaulahuivia itselleni. Löysin lähikaupasta Novitan Silmu-lankaa puoleen hintaan ja kun värikin oli 'minun väri' niin ostoskoriinhan langat päätyivät ja kohta kaulaanikin.
Mukavaa joulun odotusta teille kaikille lukijoilleni.

Joulutorttuja ja 'messuiluja'

Se on sitten marraskuun viimeinen viikko alkanut. Sääennusteiden mukaan, nyt pitäisi ilmojen kirkastua ja nähtäisiin jopa itse aurinkokin.
Olin viikonloppuna talkoilemassa Osuuskuntamme järjestämillä Wanhanajan Joulumarkkinoilla. Halusin ehdottomasti olla keittiövuorossa ja paistamassa torttuja. Ja tulihan niitä paistettua noin 450 kpl. Ensimmäisten 200:n tortun jälkeen homma alkoi menemään ihan mukavasti.
' Osuuskunta-kollekat' kyseli, että halvanko mie enhään kotona paistella joulutorttuja. Tottakai, vaikkakaan joulutortut eivät ole minun herkkuja, mutta onhan niitä kiva paistaa perheelle.

Olen saanut shaaliloimeni kudottua ja omastakin mielestä shaaleista/hartiahuiveista tuli ihan hyviä. Laitan tähän yhden kuvan, valitettavasti en ole 'kuvaajana' yhtä hyvä kuin 'kutojana', mutta kyllä kuvasta jotain tolkkua saa. Ensiviikonloppuna menen Oulun Naistenmessuille myymään, hieman jännittää se, että mitenkä muorille käy.

       

Palapelin koontia

Olen virkkaillut näitä 'isoäitejä' jo jonkin aikaa, yhden silloin ja toisen tällöin usemman vuoden aikana. Viime keväänä innostuin hieman enemmän aiheesta ja lupasin itselleni, että aina  kun menen  'pajan' puolelle hommiin, niin ainakin yritän virkata muutaman neliön ns ylijäämä-langoistani. Ja niin näitä ruutuja sitten alkoi syntymään siinä määrin, että nyt voin aloittaa palapelin rakentamisen.  Tänä iltana konttasin 'pajani' lattialla ja yritin saada neliöistä peitteen näköistä koontia. Polvet kipeytyivät ja hommasta ei alkuunkaan meinannut tulla yhtään mitään. Värit näyttivät ihan tyhmiltä ja toisiinsa sopimattomilta,

mutta siinä kun niitä aikansa pyöritteli,  sain tämän näköistä jälkeä.

Aamulla varmaankin monet neliöt vaihtavat vielä paikkaansa, ennenkuin aloitan ompelutyön. Ja ehkäpä joudun vielä virkkaamaan muutaman uudenkin neliön lisää, jotta värit tulisivat oikeaan järjestykseen.
Koko on tällä neliömäärällä noin 75x140 cm, luultavasti kasvatan kokoa yhden rivin verran leveys- ja pituussuunnassa.

Olen  käyttänyt tähän työhön kaikenlaisia loppulankoja, mitä muista töistäni on tähteeksi jäänyt.  Harmaata ja ruskeaa villalankaa on eniten. Viimeisin ruutukerros on keltaista Novitan Nalle-lankaa ja sitten kiinteä kerros on viininpunaista Nalle-lankaa.
Lopuksi virkkaan peitteen ympärille viininpunaisella pari kierrosta.



lähikuvaa tulevasta 'peitteestä'. Väritkin näkyvät hieman
paremmin.





Seuraavaan työhöni  langat ovat jo valmiina. Täytyy vain ensin tehdä tämä valmiiksi, jotta huomaan mihin kaikkeen pitää kiinnittää huomiota.

Antoisia hetkiä käsitöidenne parissa.

Lankoja, lankoja.... ja käsitöitä

Loma ohitse, aurinkoa (D-vitamiinia) saatu ja sormet syyhyää loimenluontiin!

Allaolevasta lankavuoresta syntyy shaaliloimi. Langat olen värjännyt monilla eri kasveilla, sieltä löytyy Mesiangervolla, Suopursunlehdillä, Koivunlehdillä, Krapilla, Kangastatilla ja Kielonlehdillä värjättyjä lankoja ja värejä, eri vuosilta.
Lanka on Tekstiiliteollisuuden kampalankaa, tex 102x2 tai jotain sellaista, kuitenkin hyvin, hyvin ohutta.

Onhan siinä oma hommansa kun ensin kerit vyyhdiltä langat kerälle ja vasta sen jälkeen voi aloittaa loimen luomisen, mutta periaatteeni on, että kaikki työ tehdään käsin.

Kuvan laatu ei valitettavasti ole mitenkään hääppöinen johtuen kamerastani ja tietenkin kuvaajastakin.

Luonnossa värit ovat pehmeän pastellisia ja sointuvat hyvin yhteen.Lisää kuvia sitten, kun loimi on luotuna.

Jotta aika ei tulisi pitkäksi, tätyyhän sitä olla aina jotain käsillä näperteltävää, tässä on tulossa kaulahuivi.
Lankana on ohuen ohut Rowanin Kidsilk haze, missä on 70 % super kid mohairia ja 30 % silkkiä.

Huivin leveys noin 45-50 cm ja pituudeksi tulee noin 160-170 cm.
Ihanan pehmeä ja jopa untuvainen ihoa vasten.








Toivottavasti ilmat kirkastuu ja saadaan hieman lunta niin tulisi valoisaa.
Hyvät jatkot toivottelee Kankuritar

Miesten vuoro!

Niin, suunnittelin ja kudoin muutaman kaulahuivi-mallin, miehet mielessäni. Makutuomarina käytin aviosiippaa, hän 'rakastaa' harmaita sävyjä, mutta päätin kokeilla harmaan lisäksi myös muitakin värejä.

Oheisessa kuvassa on yksi huivi työnalla, loimi on harmaata silkkivillaa, Wetterhoffin Silviaa ja kude on myös silkkivillaa, Sivillaa. Loimi on ohutta (tex 50x2) ja kude on hieman vahvempaa (tex 50x4).

Sidos on murtotoimikas, ja tässä mallissa on suora poljenta, tulee selkeä siksak-kuvio.

Valitettavasti kamerani ei ole ihan tätäpäivää (niinkuin ei kutojakaan), joten kuvan laatu ei ole ihan parasta mahdollista laatua, mutta kyllä siitä jotain tolkkua saa.

Huiviloimen kudontaleveys on n. 31 cm, saa nähdä mikä on leveys kun loimi on kudottu ja huivit ovat 'pöydällä'.

Olen todella tykästynyt silkkivillaan materiaalina, se on pehmeää, kiiltävää ja todella helppo kutoa. Valmiit huivit asettuvat ihanasti kaulalle.

Messumatka oli antoisa, tosin ilmat olisivat voineet olla toisenlaisetkin, mutta jäipähän messut mieleen..

Messumatka

Tällä viikolla on luvassa mukavaa yhdessäoloa kahden hyvän ystävän kanssa. Tapaamme Seinäjoen käsityömessuilla. Messuilta saa paljon enemmän antia silloin, kun on ystävien kera tutustumassa kaikkiin ihaniin käsityötuotteisiin ja materiaaleihin. Samalla tällainen matka on inspiraation etsintää. Ainakin minä saan paljon uusia ideoita ja voimia siitä, kun saan nähdä toisten taitajien osaamista.

Ennen reissua on kuitenkin vielä kudottava yksi koehuiviloimi. Loimi on tälläkin kertaa silkkivillaa, väriltään kauniin helmenharmaata ja kuteena tulee olemaan lenkkialpakkaa ja silkkivillaa. Nyt on miesten vuoro, eli huivit olen suunnitellut miesten kaulaan sopiviksi. Katsotaan, mitä niistä tulee.

Tällainen on sisäänkänti Kankurittaren 'pajaan'.
Kaksi 'koiraani' tarkkailee jokaista ovenkäyntiä.
Ovimatto on mattoloimeen kudottu tilkkumatto, joskus toistakymmentä vuotta sitten. Olin innostunut kokeilemaan ommeltuja tilkkutöitä, ne ei oikein kolahtaneet minulle, mutta näitä tekisin vaikka kuinka paljon.

Aamuisin kun menen pajalleni, ensitöikseni istun ja virkkaan muutaman 'isoäidin'. Samalla ajatukseni siirtyy kangaspuissa olevaan loimeen ja päässäni alkaa vilisemään ideoita uusista tuotteista. Se on vain paha asia, kun aika on niin rajallista. Ei ehdi millään tehdä kaikkea sitä mitä haluaisi.
Täytynee vain ottaa 'tunti' kerrallaan.

..kutoi kangasta......

Nyt olisi tarve hyvistä vinkeistä!  Minulla on suuri määrä erivärisiä säie-lankoja enkä oikein saa inspiraatiota niiden käytölle. Säielangastahan kudottiin muutamia vuosia (ainakin 10 v) sitten kovasti seinätekstiilejä ja tapani mukaan tietenkin hamstrasin lankoja tulevia töitä varten. Kudoin muutaman tilaustyön ja kun  'laiskanryijy'-buumi meni ohi niin  lankoja jäi melkoisesti jäljelle hyllyille pölyttymään. Nyt haluaisin hyllyt muille tavaroille ja mietin mitä noista langoista voisi tehdä. Apuva tarvittaisiin!

Pajallani eli fiinimmästi sanottuna ateljeessani on tänä viikonloppuna avoimet ovet. Sain eilen luotua ja puihin vedettyä uuden huiviloimen silkkivillasta. Tänään sitten on vuorossa loimen loppurakentaminen ja kutomisen aloitus. Silkkivilla-lanka  on aivan ihana materiaali. Huiveista tulee ihanan pehmeitä ja keveitä eivätkä ne ärsytä herkkääkään (mikä sana!) ihoa.

Tulossa ihana syyspäivä

Tyynyjä, koreja, kasseja....

Vihdoinkin sain nämä 'räsytyynyt'- ja '-korit' viimeisteltyä. Se on kyllä tosiasia, että loimenluonti, kankaanrakentaminen ja itse kutominen tapahtuu aika nopeasti, mutta tämä viimeistelytyö vie aikaa. Joskus tuntuu siltä, että sormet ovat kuin puukapulat kaikkien päättelysolmujen solmimisien jälkeen.

Raanunkin sain pilkottua ja ommeltua yhteensä 4 kassia/laukkua lisää.  Oli hyvä, että viimeisessä Taitolehdessä oli vuorenteko-ohje kudottuun laukkuun, siitä sai hyviä vinkkejä, vaikka ohjetta ei kirjaimellisesti noudattanutkaan, ohessa kuva 'Katrilli'-kasseista/laukuista.

Muutama löhöilypäivä mökillä teki hyvää.  Aurinko paistoi, ei paarmoja, ei sääskiä eikä polttiaisia vaikka mökki sijaitsee erämaajärven rannalla Ylä-Lapissa. Lämpötilat vaihtelivat  päivisin +18- +24 C-asteeseen. Joutsenten kailotus kurkien säestyksellä kuului kaukaa, ei autojen hyrinää eikä muutakaan melua.  Viimeisen mökki-päivän kruunasi aamuvaellus läheiselle Pulju-tunturille. Lapin luonto on karu mutta kaunis.  Antoisia loppukesän päiviä kaikille blogin lukijoille.

Kevät on tulossa - vihdoinkin

Perjantai ja 13-päivä! Olen hieman taikauskoinen ja vältän kävelemistä tikapuiden alta ja jos näen mustan kissan, sylkäisen kolme kertaa vasemman olkapääni ylitse. Näin se on. Olin ajamassa autolla ja näin mustan kissan juoksevan tien ylitse, tein tuon maagisen sylkemistempun.......ja sylki osui sivuikkunaan! Eli, on hyvä myös katsoa missä sylkee. En tiedä, auttoiko tämä torjuminen, mutta onnettomuutta ei silloin kuitenkaan tapahtunut.

Tänään varon visusti menemästä auton rattiin kaiken varalta, mutta otan riskin ja lähden tavanomaiselle  kävelylenkilleni. Aviosiippa ei välitä näistä 13-päivän horinoista, vaan lähti jo aamuvarhaisella pilkille meren jäälle. Toivottavasti jää kestää vielä tämän päivän.

Käsityörintamalla on jatkuvaa toimintaa. Nyt on kangaspuissani loimi, josta valmistuu penkinpäälliset kotiin ja mökille puutarha- ja istuinpenkkien päälle.  Loimi on  kalalankaa ja kuteena on säielankaa ja matonkudetta. Tekniikkana on vanha kunnon pika- eli laiskanryijyn tekniikka.  Kuteesta teen hyvin paksua, jotta penkinpäällinen olisi pehmeä istua. Toivottavasti onnistuu. Jokunen vuosi taaksepäin kudottiin noita ns pikaryijyjä kovalla touhulla ja sitten niiden valmistus lopahti lyhyeen kuin kananlento, ja tuli jotain muuta uutta kokeiltavaa. Lankoja jäi ja nyt yritän saada ne uppoamaan näihin töihini.

Kevät etenee tosi hitaasti mutta etenee kuitenkin. Tälle päivälle luvattiin jopa 5-8 plusastetta ja ainakin tällä hetkellä aurinko paistaa, joten luvassa on kaunis kevätpäivä. Tänä viikonloppuna on pajallani avoimet ovet ja toivon kävijöitä tutustumaan pajaani ja tuotteisiini.

Olen uusinut kotisivujani, ei ne vieläkään valmiit ole, mutta työtä teen niiden kanssa koko ajan.  Tuotteet sivuille saan kuvia ensiviikon puolella.

Ja lopuksi muutama maisema kuva ja aforismi!  Joskus on hyvä katsoa kauas, niin näkee myös lähelle!
Kevättä vaan kaikille lukijoille/ Tarja

 Näkymää Puljutunturilta katsoen, kaukana siintää Korsatunturi ja vielä kauempana Norjan tuntureita.
Näissä maisemissa  tuntee itsenä hyvin pieneksi tallustelijaksi.

Alaspäin katsoen voit nähdä Kurjenkanervan kukkivan.Kaunis ja herkkä tunturikasvi.
Kurjenkanerva on Suomen tunturialueiden alkuperäisasukas.

'Keväinen' tervehdys

Todellakin keväinen, pakkasta oli aamulla -14 astetta ja hyvin kylmä tuuli puhalteli ulkona, kun kävin noutamassa aamulehden.  Eilen aamulla tein kevään ensimmäisen pyöräilylenkin, tänä aamuna jätän sen väliin, ei oikein tee mieli tuohon ilmaan lähteä pyöräilemään.  Ehkäpä päivemmällä hiihtolenkki olisi paikallaan.

Sanon taas uudestaan, mihin kummaan tämä aika katoaa?  Ei ehdi millään tekemään kaikkea sitä, mitä suunnittelee. Olen jo muutaman viikon ajan päättänyt käydä läpi  ja tuulettaa vaatehuoneen sisällön. Mitään ei ole tapahtunut, ei mukamas ole aikaa tai sitten ilma on sellainen, että ei voi! Oiskohan tämä sitä kuuluisaa lorvikataria?

Olimme viikko sitten mökillä käymässä. Ilmat olivat vaihtelevat, yhtenä aamuna oli pakkasta -20 astetta  ja mökissä lattiarajassa -4 astetta.  Hrrr.  Päivä oli kuitenkin hyvin lämmin ja aurinkoinen, kävimme hiihtämässä noin 15 km moottorikelkka reitillä, joka kulkee Kittilästä Nunnaseen ja ehkäpä ihan Norjaan asti.  Lapin erämaa-maisemat ympärillä ja taustalla kokoajan näkyvissä Ounas- ja Pallastunturit, sekä Pulju- ja Korsatunturit. Siellä sitä ihminen huomaa pienuutensa tässä maailman kaikkeudessa. Paljon ei vielä metsänväen jälkiä lumihangella näkynyt, kuitenkin jänikset, oravat, porot ja Riekot olivat jälkensä jättäneet meille nähtäville.

Käsityörintamalla vauhti eikun jatkuu. Menossa on pellavaloimi, josta kudon liinoja ja pannunalusia vanhan mallini mukaan. Kuteena näissä tuotteissa on pellavaa ja pajua. Kuvia seuraa, kun saan työt valmiiksi ja viimeisteltyä. Olen taas penkonut vanhoja kuvia ja löysin seuraavat kuvat pajutöistäni.

Mukavaa huhtikuuta teille kaikille.

 Tässä kuvassa on pajuliina, jonka siskoni laittoi seinälle. Ja hyvältä näyttää myös seinätekstiilinä. Loimi on juuttia ja kude juuttia ja pajua. Kuvan otti siskon mies.

Uusia loimia ja vanhoja kuvia

Maaliskuu on alkanut ja seuraavan kuukauden jälkeen on jo toukokuu! Niin ne päivät muuttuvat viikoiksi, viikot kukausiksi ja kuukaudet vuosiksi. Toivottavasti ovat antoisia aikoja.

Tein maaliskuun alkajaisiksi 4 uttaa lointa; pannunalusloimi juutista (musta-valkoinen) liina- ja tablettiloimi juutista (musta-valkoinen), penkinpäällysloimi kalalangasta ja lopuksi vielä loimi mattopellavasta, saa nähdä mitä siitä sitten valmistuu. Osittain ainakin pannunalusia, joissa kuviokuteena käytän puuhelmiä. Puuhelmet ovat jääneet pyörimään laatikkoon, kun purin auton istuinsuojan.  Olen aikaisemmin kutonut niitä ja olivat ihan kivan näköisiä ja todella eko-tuotetta.

Villalankojen kanssa vieläkin takkuilen, vihreää huopalointa suunnittelen, mutta jostain pitäisi vielä saada lisää kirkkaita värejä. Täytynee kipaista 'Värittären' varastoja katsastamassa, josko sieltä löytyisi apuja.  Väritär on Riitta Tiljan yritys ja hän värjää villalankoja kasvisväreillä.

Muutama vuosi taaksepäin, tein villashaaleja kasvisväreillä värjäämistäni langoista. Tässä ohessa kuva-sarjaa näytille.
Värjäysliemet tein  kangastateista, verihelttaseitikeistä ja krappijuuresta. Loimessa on lisänä käytetty  luonnonväristä ruskeaa. Langat olivat hyvin ohuita ja shaaleista tuli ihanan pehmeitä ja lämpimiä.