Keskiviikkoista päivää

Ja taas vilahti melkein kuukausi edellisestä postauksesta. Pellavaloimen kutominen ottaa paljon aikaa, kun kudontatiheyskin on 10 lankaa /cm pohjakudosta ja saman määrä kuviokudetta. Olen laskeskellut, että 1 cm:n kutominen tarkoittaa, 20 langan heittoa ja 20 polkasua, niin mitä se tekee 10 cm:lle tai 1 m:lle. Ei työ paljon tunnissa eikä kahdessa etene, mutta ihanaa tulosta tulee.
Kutoessani yleensä kuuntelen radiota, mutta nyt kesän alkaessa kun en jaksa kuunnella toimittajien tyhjänpäiväisiä höpinöitä, mieleni täyttää tällaiset sävelet

ja tuloksena on esim. tällaista

Kutominen sujuu kuin 'tanssi'
Mukavia alkukesän hetkei teille kaikille.

Keskiviikkoista iltaa

Toukokuun ensimmäiset kymmenen päivää kohta eletty, lumet ovat pihalta haihtuneet taivaan tuuliin ja osa tietysti myös maan uumeniin. Perennapenkit ja yrttilaatikot odottavat puhdistusta ja mullan lisäystä, peipposet ovat parvina syömässä auringonkukan jämiä ja vaki västäräkkimmekin on jo saapunut pyrstöään keikuttamaan. Nii-in se taitaa sittenkin kesä olla tulossa?
Käsityörintamalla elikkä kangaspuissa on menossa pellavaloimi, josta sitten on tarkoitus kaitaliinoja kutoa. Tässä muutama kuvanen 'pellavaisista' ja voinette kuvitella, miten ihana pellavan tuoksu 'pajallani' nyt vallitsee..

Loimilettihän se siinä kiiltelee

Niisintävaihe  alkamassa

Ensimmäisenä on vuorossa valkoinen kudekuviollinen liina, kude myös pellavaa ja tässä alapuolella kuva aikaisemmin kutomastani liinasta. Tähän ylläolevaan loimeen kudon kuvion useammalla värillä
valkoisella, punaisella, keltaisella sinisellä ja  ehkäpä vielä vihreällä.

Hyvää suomalaista työtä

Huomenta ja samalla toivotan iloista Vappua itse kullekin lukijalle
Pesin eilen pyykkiä ja pesussa oli myös mukana paljon pitämäni ja tykkäämäni T-paita. Olen ostanut sen jo lähes 15 vuotta sitten ja ostohistoria on hyvin mielessäni. Olin Seinäjoella messuilla ja siellä oli myyjänä Anneli Keinonen niminen yritys. Ihastuin, tai oikeastaan rakastuin, tähän kuvassa olevaan tuotteeseen. Aluksi tietenkin pidin sitä ns parempana puserona, mutta vuosien kuluessa se on yksi ihanimmista ja parhaimmista t-paidoista, mitä olen omistanut. Ja nyt kuva tästä ihanuudesta

Näin Vappu-aamuna on ihanaa sanoa, että tämä pusero on erittäin hyvää suomalaista työtä. Vaatekaapissani on samalta valmistajalta kaksi muuta puseroa ja sitten iki-ihana tunika ja nekin ostettu jo vuosia sitten. Suositaan suomalaisia valmistajia, eikö vaan?

Lumet sulailee ja joutsenet ovat matkalla pesimäpaikoilleen

Hei vaan, näköjään on kuukausi vilahtanut siitä, kun viimeksi tänne kirjoittelin. Ja hupsista, toukokuu alkaa ihan parin päivän päästä. Lumet sulailee nopeaa vauhtia ja pihalta alkaa lumen alta näkymään  yrttilaatikot ja perennapenkin reunaa😊. Kyllä se siitä......
Kangaspuissani on valmistunut lapin huiveja, ihania alpakanvillaisia shaaleja ja nyt on menossa silkkivillaloimen toiseksi viimeinen kaulahuivi, vuoroansa odottelee rohdinpellavainen loimi, josta on tarkoitus kutoa kudekuviollisia kaitaliinoja. Vihdoinkin pääsen ne aloittamaan.
Laitan tähän muutaman kuvan valmistumassa olevasta kaulahuivista, sidoksena on tasatoimikas ja se on kudottu kahdella värillä

 yleiskuvaa huivista

ja sitten lähikuvaa sidoksesta


















Jossain vaiheessa aloitin neuleena valmistamaan hartiahuivia itselleni, noin niinkuin iltapuhteena,
malli on aika haastava, mutta pikkuhiljaa muoto ja kuvio alkaa hahmottumaan, minullekin!

Tällaisten töiden parissa askartelen. Mukavaa alkavaa toukokuuta ja hyvää Wappua!

Leppoisaa Pääsiäisen aikaa

Silkkiä 'sylissäni' tai oikeimmin kangaspuissani

Huomenet, täällä eletään edelleen lumikinosten keskellä ja sääennusteen mukaan lisää on tulossa. Minulla on sellainen käsitys, että kun kesäaika alkaa nyt viikonloppuna, niin lumet ovat kadonneet sen siliän tien ja saan aloittaa pihatyöt?
Kangaspuissani on iki-ihana kaulahuiviloimi,

ja tietysti silkkivillasta, mistäs muustakaan. Koska loimi on näinkin  värikäs, sidokseksi päätin ottaa tasatoimikkaan ja palttinan. Kuvan värit eivät ihan vastaa oikeita värejä, mutta kieltämättä revontulet tulee mieleen lointa katsellessa.
Ensimmäisen huivin kudon palttinalla ja kuteena on punainen silkkivillalanka

Värin vaikutus tulee kivasti esille palttinasidoksessa. Kuvan väri ei anna ihan oikeaa sävyä, luonnossa väri on punaisempi.
Pääsiäinen on lähestymässä, joten aamulenkillä käyn ottamassa muutaman pajunoksan maljakkoon, toivottavasti en 'huku' kinokseen oksia napsiessani. Nautitaan keväästä.

Lumikinosten keskeltä

No niin, taas vierähti kuukausi eteenpäin tätäkin vuotta eikä oikeastaan mitään uutta auringon alla, ainakaan käsityörintamalla. Hartiahuiviloimi on loppusuoralla, valmistui vaaleanharmaalla, valkoisella ja tummanharmaalla kudottuja huiveja. Seuraavan loimen värit ja materiaali valittu. Tulossa on iki-ihania silkkivillaisia kaulahuiveja.
Viikolla 8 oli pojanpojat talvilomalla ja heidän kanssaan vietin mukavan lomasen Yllästunturin maastoissa. Pojilla ja mummulla oli rentouttava ja toisaalta mieleenpainuva lomanen, pakkanen paukkui jopa -30 asteessa, mutta se ei poikien päivittäistä rinnemenoa haitannut. Viimeisenä laskettelupäivänä ja viimeisessä laskussa vanhempi pojista kaatui ja ranteethan siinä rytäkässä murtuivat. Onneksi Ylläksellä on lääkäriasema ja sieltä saimme kaiken sen avun ja hoidon mitä tarvittiin, ranteet rtg-kuvattiin ja kipsattiin ja sitten vain oli todettava, että näillä mennään seuraavat 3 viikkoa. Kotimatka yöjunalla ei tuottanut heille vaikeuksia, vaikka mukana oli perheen Stella-koirimuskin.
Lumesta saamme nauttia tällä perukalla, virallisen mittauksen mukaan lumen syvyys meillä on nyt 81 cm ja tällä hetkellä pakkastakin lähemmäs 20 astetta joten talvista on, todellakin.
Muutamat sukat ja ns 'lovikkavanthuut' Pirtinkehräämön hahtuvalangasta

ovat valmistuneet samalla kun olen seurannut urheilulähetyksiä tv:stä.
Huovutan ja karstaan vanttuut myös sisäpuolelta käsin, en ole pesukoneella huovutuksen kannattaja.
Kokeilin kerran ja niistä tuli 'huopaset', ei ollut minun juttuni.