kukkaisaamu

Istun tässä meidän 'tietsikka'huoneessa ja katselen ikkunasta ulos, taivas on tummanharmaa, sataa runsaasti ja ukkonen jylisee. Ikkunalaudalla kukkivat kaksi orkideaa, toinen on jo lähes kuivunut kokonaan, mutta kukkii kauniisti ja toinen on pysynyt kasvultaan samassa pisteessä vuosikaudet, mutta kukkimista se ei haittaa. Täytyy tunnustaa etten ole viherpeukalo, nämä kukkii jostain toisesta syystä. Tällaisia ne ovat - kukat -! Mukavaa tiistaita itse kullekin.

Virtuaalivaellukseni Sarekissa jatkuu

Vaellukseni alkoi kesäkuun loppupuolella ja on jatkunut pitkin kesää. Nyt ollaan elokuun alkupuolella ja on aika kirjoitella väliaikatietoja vaellukseltani. Virtuaalivaellukseni jatkuu Ritsemin maisemista kohti Saltoluoktaa. Ilma on aurinkoinen ja kaukana Sarekin vuorien silhuetit kohoavat kohti sinistä taivasta. Tämän huivin värit kuvastavat vuorilta virtaavan joen pintaan heijastuvaa taivasta ja ympäröivää, paikoin hyvinkin karua luontoa, missä kuitenkin on tilaa myös vihreälle aluskasvillisuudelle. Huivin no 2 materiaalit ovat silkkivillalanka ja surialpakkalanka la Bien Aimee, jonka koostumus on baby suri alpakka ja mulberry silkki. Kevyt ja untuvanpehmeä babysurialpakan ja mulperisilkin sekoite tuntuu taivalliselta ihoa vasten.

Pysähdyn nauttimaan upeasta maisemasta, vedän keuhkot täyteen raikasta ja hapekasta ilmaa ja jatkan vaellustani kohti Rapadalenia. Laaksossa avautuu eteeni vihreää kasvillisuutta eli pajukkoa ja tunturikoivikkoa ja useita polkuja, joista yhtä lähden seuraamaan. Polku johtaa hieman sivummalle ja ylöspäin, pois laakson pajupöheiköstä ja oi – mitä sieltä löysinkään? Varvikkoinen hillajänkä – pieni sellainen – ja miten paljon ihanan keltaisia hilloja tai pitäiskö kirjoittaa lakkoja? Minulle, lapin asujalle, ne ovat hilloja. Ja tottakai, 3 huivi on kudottu hillojen värillä. Lankana on edelleen silkkivilla ja nyt myös mohairalpakka.

Ja huivi on tietysti ihan yhtä makea kuin tunturissa kasvanut korpihilla! Vallukseni jatkuu...

Sarek-huivit ja unelmani

Hieman lisää näistä tulevista huiveista.

Jostain kumman syystä, haluan, että tuotteillani on nimi. Tämä loimi ja tulevat tuotteet ovat nimeltään Sarek. Kotisivuillani https://www.kankuritar.fi/ kerron että "Lapin luonnon karu kauneus, neljä vuodenaikaa, kaamos, ruska ja yötön yö yhdistyvät Kankurittaren Lumihanhi -tuoteperheessä". Moni vuotinen haaveni on ollut lähteä vaeltamaan rajan toiselle puolen, Sarekin kansallispuistoon Ruotsiin. Näillä näkymin se jääkin haaveeksi, mutta tämä loimi ja sen värit ovat vaellusmatkani kesäisen väriloiston ja syksyisen ruska-ajan Sarekiin. Jokaisella värin valinnalla, polkusen poljennalla ja sukkulan heitolla otan mielessäni askeleen Sarekin luonnonpuistossa. Tämän, nyt valmistumassa olevan huivin sinivihreä väri

kuvastaa minulle jäätiköiltä alkunsa saavien virtojen sameahkoa veden voimaa. Huivien loimi on silkkivillalanka ja tämän huivin kudon silkkilangalla, nimeltään soft silk

Tule mukaan seuraamaan vaellustani.....

Loimi luotuna

Ja myös puihin vedettynä sekä nyt myös kudontavalmiina. Vuosien varrella on kudontalankoja kertynyt melkoinen määrä ja olen pitkään mietiskellyt niiden tulevaa käyttöä. Silkkivillalankoja löytyi eri väreissä niinkin paljon, että sain luotua pitkän huiviloimen kesäiseksi käsityöksi, mielessä myös huivit joululahjaksi läheisille. Ja jos joku lukijoista huivin haluaa ostaa, sekin on mahdollista, viestiä Kankurittarelle niin homma hoituu. Siis loimi on silkkivillaa, Wetterhoffin Silviaa (70+30) ja huivit kudotaan silkkivillalangoilla, alpakanlangoilla, silkkilangoilla ja monenlaisilla sekoitelangoilla, esim. alpakka-silkki, merino-silkki jne. Tässä esimakua loimen väreistä

Sormet jo syyhyää kutomiseen niin ja mukavaa + aurinkoista kesää ja Jussia itse kullekin lukijalle.

Kesän kukka

Aurinkoa päivääsi

Aloitettu on

Pitihän minunkin viimein mennä mukaan tähän'villitykseen', ajanhermolla ollaan vaikkakin hieman jälkijunassa!.

Valmistuu pikkuhiljaa, lopputulos hieman jännittää, nimittäin siitä on jonkin verran vuosia kulunut, kun tällaisia olen viimeksi tehnyt.

Kylmää on....

Nyt ovat villasukat ja vanttuut (lapaset) tarpeen, vaikka onkin toukokuun loppupuoli. Mittari näyttää ulkona olevan +3 astetta, lämpötila on onneksi siis plussan puolella. Ja koko viikoksi on luvattu suhteellisen viileää säätä. Eilen oli vielä kylmempi ilma ja oli ihan aiheellista lämmittää leivinuuni. Ihana lämpö levisi ympäriinsä. Aamulenkillä oli vanttuut ja pipo tarpeen, kun pohjoisesta kävi melkoinen 'vinkka', mikä kylläkin sitten päivän mittaan heikkeni. Monen sateisen päivän jälkeen, luonto alkaa näyttämään kevään vihreältä ja nurmikko kasvaa kohisten koleudesta riippumatta. Kyllähän se kesän lämpö jossain vaiheessa meidätkin uudelleen saavuttaa... toivottavasti! Lavakaulukset ovat lumen alta palajastuneet ja muutama yrttikin siellä jo nostelee oksiaan. Lipstikan laitoin talvehtimaan perunamaalle ja hyvin se on siellä pärjännytkin. Kunhan ilmat lämpenee, niin yrttilavat saavat täydennystä. Tässä kuva pihlajastamme, että tällaisessa vaiheessa.... Ja näitä sukkia ja vanttuita on kevään aikana - ja vähän aikaisemminkin muutamia valmistunut