Kesän kukka

Aurinkoa päivääsi

Aloitettu on

Pitihän minunkin viimein mennä mukaan tähän'villitykseen', ajanhermolla ollaan vaikkakin hieman jälkijunassa!.

Valmistuu pikkuhiljaa, lopputulos hieman jännittää, nimittäin siitä on jonkin verran vuosia kulunut, kun tällaisia olen viimeksi tehnyt.

Kylmää on....

Nyt ovat villasukat ja vanttuut (lapaset) tarpeen, vaikka onkin toukokuun loppupuoli. Mittari näyttää ulkona olevan +3 astetta, lämpötila on onneksi siis plussan puolella. Ja koko viikoksi on luvattu suhteellisen viileää säätä. Eilen oli vielä kylmempi ilma ja oli ihan aiheellista lämmittää leivinuuni. Ihana lämpö levisi ympäriinsä. Aamulenkillä oli vanttuut ja pipo tarpeen, kun pohjoisesta kävi melkoinen 'vinkka', mikä kylläkin sitten päivän mittaan heikkeni. Monen sateisen päivän jälkeen, luonto alkaa näyttämään kevään vihreältä ja nurmikko kasvaa kohisten koleudesta riippumatta. Kyllähän se kesän lämpö jossain vaiheessa meidätkin uudelleen saavuttaa... toivottavasti! Lavakaulukset ovat lumen alta palajastuneet ja muutama yrttikin siellä jo nostelee oksiaan. Lipstikan laitoin talvehtimaan perunamaalle ja hyvin se on siellä pärjännytkin. Kunhan ilmat lämpenee, niin yrttilavat saavat täydennystä. Tässä kuva pihlajastamme, että tällaisessa vaiheessa.... Ja näitä sukkia ja vanttuita on kevään aikana - ja vähän aikaisemminkin muutamia valmistunut

Parhaimmat naurut

Jos ihan oikein muistan, niin jossain on sanottu, että parhaimmat naurut saa kun itselleen nauraa? Näin korona-aikana on tullut outo halu tehdä sellaisia juttuja, joita ei ole aikasemmin tehnyt tai sitten tekemisestä on kulunut niin paljon aikaa, ettei enään muista tekemisiään. Minulle tällaiset kokemukset liittyvät leipomiseen. Joskus, vuosia sitten, Kotiliesi-lehdessä oli muutamia ihania täytekakku ohjeita ja niistä mieleni pohjalle on jäänyt 'Halloween' kakun kuva ja ohje ehkä siksi, että kakun koristeena oli hämähäkki! Jos muistatte, niin hämähäkit ovat inspiroineet minua kudontatöissäni. Mennä viikolla sain päähäni, että minun on sellainen kakku leivottava, siis ihan pakko. Tein listan ja ostin tarvikkeet ja ei muuta kuin iloisella ja jännittyneellä mielellä kakkua leipomaan. Ohje on Kinuskissan hämähäkkikakku. Luin ohjeen tarkasti ja siinä kaikki muut kuin itse sokerikakun leivonta, oli minulle täysin uusia asioita. Kakun valmistuksen aloitus suositeltiin aloitettavan hämähäkin tekemisellä sokerimassasta! Ikinä kuullutkaan, että sellaista olisi olemassa. Mistä sitä saa, ajattelin. Kaupasta, ja tarjolla oli useampaa väriäkin, ostin mustaa, koska hämähäkit yleensä ovat mustia. Muovailin hämmähäkin ja laitoin sen ohjeen mukaan odottomaan seuraavaa päivää, jolloin kakun teko jatkui. Varsinaisen kakun teko aloitettiin lakristikastikkeen tekemisellä?? Lakritsikastike, aivaten uusi asia minulle! Se tarkoitti, että Kick-karamellit keitetään kuohukermassa sen aikaa, että karkit ovat sulaneet. Ja sitten kastike piti laittaa jääkaappiin vuorokaudeksi kohmettumaan. Seuraavana päivänä olikin vuorossa sokerikakun leipominen, siinä ei ollut mitään uutta, paitsi se, etten ole vuosikausiin tehnyt sokerikakkua täytekakkua varten. No se onnistui aika hyvin ja irtosi vuoasta hyvin ja sai jäähtyä ihan rauhassa. Tässä vaiheessa piti kylmään lakritsikastikkeeseen lisätä kuohukerma ja vatkata vaahdoksi, sekin onnistui. Ja yllätys oli itselle myös se, että kakkupohjan leikkaaminen kolmeen osaan onnistui, kaikki levyt olivat tasaisia ja ehjiä. Sitten piti keittää lakritsikinuski, kuohukermasta ja Kick-patukoista, siinä olin jo kuin kokenut (vanha olen jo muutenkin) tekijä ainakin. Seuraavana oli vuorossa kakun kokoaminen. Ensimmäinen pohja lautaselle, kostutus ja päälle vaahdotettua lakritsikastiketta ja sitruuna tahnaa, toinen pohja ja samat touhut ja sitten viimeisenä se kolmas pohjalevy ja sen kostuttaminen. Huh sentään, hikeä sai tässä vaiheessa jo pyyhkiä. Koko komeuden päälle kaadoin lakritsikinuskin ja kakku jääkaappiin jäähtymään. Kun kinuski oli kovettunut, koristelua voisi aloitella. Ohjeessa oli pikeerin valmistaminen! Pikeeri? Mitä se on? Ohjeesta selvisi sen valmistaminen; valkuaista ja tomusokeria. Kaapissa ei ollut tomusokeria, mutta joskus aikaisemmin ostamani sokerikuorrutustuubi ja päätin käyttää sitä. Kakun reunus oli määrä valmistaa marsipaanista, joka piti värjätä oranssiksi ja kaulita pitkäksi levyksi. Taas tuli eteen sellainen työvaihe, jota en ikinään ole tehnyt. Tähän mennessä kakun tekoon olin käyttänyt aikaani neljänä päivänä siis neljänä! Materiaalit olin kyllä hankkinut, mutta päätin olla käyttämättä niitä ja tein reunuksen ylimääräisestä lakritsikastikevaahdosta. Jos olisin alkanut marsipaania värjäilemään (mikä todennäköisesti ei olisi onnistunut) siihen olisi mennyt jo viides päivä. Kakun päälle tulevan hämähäkin verkon sain työn ja tuskan takaa tuubista puristeltua, miten sekin voi olla niin hankalaa, käsikin tärisi. Verkko oli valmis, missä hämähäkki? Olin tehnyt hämähäkistä liian ison ja rutistin sen takaisin massaksi ja panin talteen. Nyt meillä oli Hämähäkkikakku ilman hämähäkkia ja marsipaania valmis kahvin kanssa nautittavaksi. Ja maistuihan se vaikka kakun valmistus ei mennytkään niinkuin siellä kuuluisassa Strömsöössä! Kun katselen kakkua ja ajattelen sen valmistamiseen käytettyä aikaa, niin naurua piisasi itseltä ja papalta! Tekee todella hyvää nauraa itselle! Tässä kuva kakusta, ja jokainen voi verrata sitä netistä löytyvään malliin ja nauraa itsensä kipeäksi, niin mekin tehtiin.

Huomenta!

Sinistä tulossa

Vuorossa on siniset kaulahuivit. Loimi luotu ja puihin laitettu. Huivien materiaaliksi olen valinnut silkkivillan, silkin ja silkkialpakan. Odotan mielenkiinnolla millaisia huiveja saan aikaiseksi. Oheisessa kuvassa on loimiletti sykkeröllä!

Nykyisin on valtava valikoima ihania lankauutuuksia, pää menee ihan pyörälle valintoja tehdessä. Nyt on päätettävä millaisen sidoksen laitan ja sitten vaan niisimään. Lanka on tosi ohutta, rakastan haasteita!

Aarteita löytyi kaapista

Huomenta ja hyvää maaliskuun viimeistä viikkoa! Tässä sitä ollaan, koronasta huolimatta aika on kulunut nopeasti ja ensimmäinen rokotus on saatu. Aivan kohta huhtikuu alkaa ja kevätsiivous on ajankohtainen, vaikkakin syksyllä tapahtunut savuvahinko sai aikaan sen, että huusholli pestiin ja puunattiin lattiasta kattoon ja kaikki tavarat pestiin. Työhuoneeni sijaitsee erillään asuintiloista, joten siellä olevat tavarat säästyivät savuvahingolta ja 'siivoukselta'. Siis, työhuoneen siivous on edessä ja kaapeista aloitin. Yhdestä kaapista käteeni tarttui muovipussi, missä oli pari Barbienukkea. Nuket kuuluivat nuorimmalle siskolleni ja nuket ovat nyt iältään yli 50-vuotiaita. Lisäksi toisessa pussissa oli kolme nukenpäätä, yksi yli 70 v vanha ja 2 yli 40 v vanhoja. Nyt ihmettelen, mitä näille pitäisi tehdä, roskiinkaan niitä ei voi laittaa.

Meille kaikille on varmaankin tuttu sanonta, "aika tavaran kaupitsee", nyt en ole vielä näille käyttöä löytänyt. Ulkona satelee lumiräntää ja säätila ei oikein keväiseltä vaikuta, mutta kohti kevättä mennään.